minä elän pimeässä. kuuntelen. pelkään ihmisiä ja liikun mieluiten pimeällä. kun olen sisällä, en pidä valoja useinkaan päällä. kun olen yksin, kuuntelen hiljaisuutta. lempi harrastukseni on ajattelu. tuijotan tyhjyyteen.. puhun itselleni. kerron ajatuksiani seinille. ne eivät vastaa, juuri siksi niille on hyvä puhua. kammoksun katseita.. arviointia, epäröintiä. vilkuilua, kuiskailua. pelkään heitä, jotka tekevät minulle niin. pelkään heitä, jotka pelkäävät minua. niitä jotka eivät hyväksy. niitä, joiden katseissa kiiltää ahnas tiedonjano, jano, jonka he haluavat sammuttaa vaikka väkisin. murskaavat minut sanojensa, katseidensa kourilla, pusertavat henkisellä väkivallalla minusta ulos jotain pientä ja niin omaa. ei niin voi tehdä. ei niin saa tehdä. te ette saa, minua sattuu. ne ahnaat katseet.. haluavat vain tietoa, jonka voisivat raiskata, halventaa, väärentää. tietoa minun sisältäni. minut. jättäkää minut. en minä hyökkää, minä puolustaudun. pinnalliset, olette turvassa. syvällisiin voi aina sattua lujemmin.
minä inhoan ihmisiä. koska pelkään heitä. inhoan niitä jotka tuudittautuvat raapaisemaan vain ihmisen pintaa, niitä jotka eivät uskalla katsoa silmiesi taakse. jotka hyödyntävät sinua, ahnehtivat sinua. heille ei riitä mikään. he näännyttävät sinut ja jos olet sitkeä, tapahtuu henkinen, sanallinen teurastus. ette saa tehdä niin. olen allerginen katseille. miksi minulla on siniset hiukset. älkää katsoko minua, jokainen vilkaisukin sattuu! MIKSI OLEN TÄMÄN NÄKÖINEN. älkää älkää. en kestä mitään. minulle riittää pimeys ja hiljaisuus.
iho kasvoissani on valkoinen. mutta jos minulle puhutaan, se muuttuu punaiseksi. te ahnehditte. te kadehditte. niin kamalia tunteita, nouskaa pois niistä. täällä on turvallisempaa. kyllä minä pidän myös valosta. auringosta. mutta joudun kulkemaan miljoonien silmien alla.. pimeässä he eivät näe minua. en tahtoisi välittää. tahtoisin olla vapaa. olen turvassa kun minua pelätään. mutta minäkin pelkään. asun kuplan sisällä. kuplassani saa vierailla, jos en pelkää. jos et ahnehdi minun sisustaani. jos kuitenkin tahdot muutakin kuin raapaista pintaa.
minä luotan harvoihin ihmisiin. useisiin eläimiin. niiden kanssa tunnen olevani turvassa. ne purevat minua, jos minä puren niitä tai jos tuijotan liikaa niiden kauniisiin silmiin. ne ovat minulle helliä, jos minä olen niille hellä. ne eivät ikinä ahnehtisi minua. kerran vinkkasin silmää kissalle ja se tuli luokseni. käväisi vaan, ja antoi minun olla ja minä annoin sen olla. niiden kanssa minulla on yhteisymmärrys. koska en pelkää. en minä pelkää, jos koira yrittää hyökätä minua kohti. mutta jos ihminen yrittää hyökätä, pelkään todella. minuun on kohdistunut monia henkisiä hyökkäyksiä. jokaisesta on arpi. jokainen muistuttaa. jokainen pelottaa.
minä olen epäkelpoinen ihminen. olen vaikea itselleni. haluaisin vain olla rauhassa.
metsä. pimeä. linnut. hiljaisuus. kaikki.