kyllä elämämä on ihmeellistä, että silloin kun kaikki menee nurin ja voimat loppuu niin yhtäkkiä kaikki kääntyykin hyväksi ja elämä alkaa järjestymään parhain päin. olen tässä viimeaikoina oppinut paljon itsestäni ja muista ihmisitä ja huomannut miten tärkeää on antaa anteeksi...myös itselleen! raamatussa puhutaankin paljon anteeksi annosta ja siitä ettei toinen ihminen voi tuomita toista tämän teoista vaan se on jumalan tehtävä. onneksi minä olen vastuussa niin edellisestä elämästä ja sen tekemisistä ja myös siitä miten nykyisin elän vain jumalalle. olen tehnyt viime aikoina paljon sellaisia asioita mitä en ennen pitänyt lainkaan tärkeänä kuten käynyt ruokkimassa sorsia ja olen jopa oppinut sytyttämään nuotion. ennen minulle oli tärkeää vain se paljonko oli rahaa lompakossa ja meikkkiä naamalla, mutta nykyisin käytän vain ripsiväriä ja kulmakynää ja lompakkoa en edes kanna mukanani sillä sorsat pitävät minusta ilman noitakin ja tulevat jo melkein kädelle syömään. seurakuntani on aivan mahtava paikka ja minut on otettu tosi hyvin vastaan ja olen saanut paljon uusia ystäviä. luulin etten edes löydä tai tarvitse parasta ystävää mutta jumalan tahdosta sellainenkin tupsahti elämääni ja hän on kyllä maailman ihanin ihminen ja pitää minusta juuri tällaisena kuin olen joten kiitos herralle hänestä! MINÄ RAKASTAN SINUA PARAS YSTÄVÄNI!