IRC-Galleria

eli aloitettiin kahdeksan aikoihin katsomaan ullan ja ullan äidin kanssa ruotsalaista dekkari-elokuvaa seiskytluvulta. hyvin pian minä siirryin suihkuun ja koneelle, ulla unten maille. lopulta siinä heti kymmenen jälkeen kaikki olivatkin sitten jo valmiita vaipumaan yöpuulle. sen pituinen se.

tälle illalle on sentään toiveita vähän suuremmasta nosteesta. serkkuni kutsui kuokkimaan kaverinsa syntymäpäiville, jonka jälkeen minua ehkä viimein tutustutetaan hämeenlinnan villiäkin villimpään yöelämään. maltan tuskin odottaa.

nyt syön aurajuustoa hapankorpuilla ja palloilen netissä. iloista.

vietin muutamia päiviä mummolassa. mummu ja ainotäti ruokkivat kesäköyhää ruhtinaallisesti. ruoka oli uskomattoman hyvää kuten aina, tosin vähän hirvittää kun tietää miten paljon voita, valkoisia jauhoja ja kermaa/punaista maitoa kaiken valmistamiseen on käytetty. myös minilomani aikana pesin miltei kaikki talon ikkunat. erinäisistä syistä (mm. ikkunat ovat saranattomia, asukkaat yli kahdeksankymppisiä) niiden kuuraus oli kuulemma jo useampana kesänä jäänyt.

huomenna oikeita töitä, jee.

jeps, nyt se on sitten sekin tehty. oli jännää. vielä en kaikkia vuosia muista, mutta paljon kuitenkin, ja yllätyin oikein kuinka vaivattomasti suolsin asiallisen kuuloista tekstiä 45 minuuttia. no sen ei kai niin yllättävää lopulta kai pitäisi olla, tyhjyyden täyttäminen omalla äänelläni kun kuitenkin taitaa olla yksi erikoistaidoistani.

illalla vietettiin siskon-/serkunpäivää. menimme hennan porukoille ja söimme hennan valmistamaa, varsin erinomaista kasvispaistosta. tarjolla oli myös salaattia, muutama lasi viiniä, ja jälkiruuaksi kakkupalat joita henna oli saanut työpaikaltaan (leipomosta) edullisesti. sitten ajoissa -eli ennen puoltayötä- nukkumaan, koska siskolla oli seuraavana aamuna pääsykoe ja serkulla töitä aamukuudelta. minulla ei ollut kiire mihinkään, koska tänään on vapaapäiväni, joten sain nukkua myöhään. pian menen aamupalalle, ja sitten puolelta päivin lähdemmekin mummulaan (henna pääsee pian töistä). elämä on hyvää.

--
(vaikka on kai totuuden nimissä myönnettävä, että ihan koko ajan en ole niin innostunut. tämä on outo kaupunki. tämä ei ole turku. turussa mä tiedän mitä kesälläni tehdä, täällä kaikki on erilaista. turussa mulla oli systeemi ja järjestys.) (mutta siis työ ja kaverit ja huone on kaikki mukavia, ja aurinko paistaa, ja rantojakin kuulemma on, eli kyllä tämä tästä.) (ajattelin muuten etsiä siivoustöitä muutamaksi illaksi viikossa. toisaalta, tämäkin on vasta ajatus, eli saa nähdä saanko koskaan aikaiseksi.)

yritän epätoivoisesti saada vapaaviikonloppua elokuulle, kohta alkaa soittelurinki vieraille ihmisille vieraissa toimipisteissä, iik ja ääk.

muttei tohdi sitä vieraskoreuttaan ääneen ilmaista. mielestäni päiväunet sulakekaapin lattialla kertovat kuitenkin omaa karua kieltään. sinänsä harmi että tuo noin kainostelee, en minä olisi paheksunut, en lainkaan. sitä paitsi olisi hyvin saattanut olla mahdollista, että itsekkin olisin ollut pienoisten krapula-päivänokosten tarpeessa, joimmehan eilen rommikolaa kupin jos toisenkin ullan veljen viikonloppuloman kunniaksi.

(huom! näin ei siis kuitenkaan ollut, sillä pysyimme kohtuudessa paitsi suhteellista iäkkyyttämme, myös koska humaltuneiden varusmiesten juttuja ei kauan jaksa.)

tänne ei ulkoilman helle tunnu. väkeä on tosiaan viikonloppuisin huimasti enemmän kuin arkena. kuulemma heinäkuu on vielä paljon kiireisempi, odotan sitä kauhunsekaisella innolla.

ja silti täällä, kyllä! typeryyttä olla nukkumatta ennen työpäivää, mutta sellaista sattuu. (vieläkin typerämpää yrittää kantaa kaikki loppukesän maallinen omaisuutensa ensin bussipysäkille, sitten bussipysäkiltä museolle ja viimeisenä museolta majapaikkaan. katsotaan kuinka ämmän käy.)

turun kesä on niin kaunis! ehkä myös suomen kesä.

eilen olin/olimme piknikillä miltei koko päivän. selkäni on vähän arka, ja sitäkin paahtuneempi; en huomannut käyttää aurinkorasvaa. (oikeasti en oikeastaan edes omista sellaista tällä hetkellä joten varsinaisesta vahingosta ei kai ole kyse.) ((tänään on hiven viileämpi päivä onneksi, huomaan sen koska kirjoitelen parvekkeellani.))

tänään olen koko aamun yrittänyt siivota asuntoa ja pakata tavaroita hämeenlinnaan. päädyin tyhjentämään sängynalustaani, joka johti siihen että tutustuin tarkemmin myös kirjahyllyni sisuksiin. olen shokissa ja järkyttynyt. voimme jättää huomiotta kaiken sen pölyn, joka riittäisi helposti täyttämään useammankin autiomaan. yllätykseni ja kauhistukseni kohdistui sen sijaan kaikkeen siihen paperiin jonka löysin. säkkikaupalla ihan käsittämättömän outoja lappusia - jopa ajalta jolloin en vielä edes asunut turussa. musta ei niin voisi tulla arkistoalan ammattilaista. salaisesti kadehdin myös jörn donneria, joka on jo vuosikymmeniä siirtänyt vastuun henkiläkohtaisten papereidensa läpikäymisestä "lahjoittamalla" ne arkistoitaviksi. mikä helppous, mikä vaivattomuus!

mutta siis, eli ahdistus ja kummastus paperinmäärästä on tänään päällimmäinen tunne. kohta ehkä lähdetään julian kanssa uimaan ja syömään, varmaan mun on käytävä myös kirjastolla, ja ehkä pankissa. illalla lotan kanssa olisi tarkoitus tarkastaa klubin uutuusfestari (hiphop/reggae).

sitä, milloin oikeasti pakkaan tai pesen asuntoni lattian en tiedä, sillä papereiden selvittäminen sai huomioni kääntymään muualle juuri tärkeimmällä hetkellä. (huomenna hämeenlinnaan.)

eikä saa oikein mitään aikaiseksi, haluaisi vain viettää kesää, kun aurinkokin paistaa täydeltä taivaalta. jatkuvasti huomaa ajattelevansa, että jos vain vähän nyt torkahtaisi ja siten yrittäisi taas.
---
eilen olimme katsomassa sinkkuelämää elokuvaa.

luulen, että kaikki käy hyvin, ja muistan jo aika paljon. vähän hirvittää, että opastuksia pitäisi pystyä vetämään heti, olisin parempi, jos vielä muutamaan kertaan kuulisin koko sepustuksen, ja mielellään vähän eri ihmisten kertomina.