IRC-Galleria

olin taas juomassa teetä ukilla ja ukin naisella (su). seuraavana päivänä matka jatkui isän ja isän naisen mökille tammisaareen(ma-ti). hah - mulla on ollut teema(mini)loma.

välissä vietin yötä äidin luona, illan aikana ehdin mm. laskea painoindeksini muutamaankin otteeseen. ilmeisesti olen yli 20kg ylipainoinen. tuntuu oudolta ja epäuskottavalta, mutta hei mistä mä tietäisin mitä normaalit ihmiset painaa... (myöskin voi olla etten osaa laskea.)

ehdin myös bondata veljieni kanssa. pakotin molemmat selaamaan kanssani postimyyntikuvastoa ja kertomaan minkälaisia vaatteita he pitivät tyylikkäinä. (välillä olimme myös samaa mieltä, mikä oli tietenkin hienoa.) matin yritin pakottaa myös opettamaan erilaisia koripalloheittoja, mutta poika karkasi liian nopeasti. niin, ja sitten juteltiin myös molempien kanssa, ihan ilman pakkoja tai tivaamisia (mikä voi olla vaikea uskoa mutta totta). kävi ilmi että toinen veljeni on tällä hetkellä innostunut saivartelemisesta ja oikeustieteestä, ja toinen palomieheydestä ja serranon perheestä. (voitte vain arvata kumpi kummasta.) ilokseni huomasin myös ainakin vanhemman käsivarren yhtä ruskeaksi kuin omani. ei niin että tämä rusketusjuttu olisi mulle jotenkin iso asia, mutta...

mun poskessa on valkoinen läikkä, luulen sitä pigmenttihäiriöksi. outoa. oikeastaan mulla on myös suunnilleen samankokoinen (sormenpään kokoinen) tummenpi läikkä toisessa kyljessä rinnan alla. onkohan jotkut pigmenttisolujutut vaan vaihtaneet päikseen paikkaa? jos niin on, saisivat lopettaa moisen hurjastelun.

mä olen ruskettunut taas aivan kauheasti. no se on sitä kun on kesä.

niin, siis vaikka eilisen otsikoinkin hiven harhaanjohtavasti, ei mitään ikävää ole sattunut, olin vain saanut galtsujäähyä kun mun oletuskuva lampaiden kanssa oli jotenkin vääränlainen kai. :P

mut mut. elämä on siis ollut mukavaa viime aikoina, varsin kesäistä. tänään aion mennä tutustumaan hämeenlinnan kuntosaliskeneen, sain siskolta salikortin johonkin suht. luksusmestaan loppukuukaudeksi. 8D. ja sitten kai vain rauhallista koti-iltaa, kun kaikki hämeenlinnan kontaktini ovat yhtäaikaa ruissalossa.

mä olen niin pahoillani kaikkien sellaisten puolesta.

mutta iloisempiin asioihin. olen viettänyt helsinki-lomaa. ihan parasta. on ollut kesäistä ja aurinkoa ja on saanut hengata kaikkien ihanien ihmisten kanssa (mm. äiti, niina, sini, hedu, laura-serkku) ja tehdä kultturelleja ja muitakin mukavia asioita (mm. vierailu designmuseossa ja corbijn valokuvanäyttelyssä ja elokuvateatteri orionissa) ja syödä hyvin (mm. ravintola raflassa ja porthanin unicafessa) ja nähdä ihmisten uusia koteja (mm. skattalla ja vallilassa) ja uida (mm. meressä suokissa ja stadikalla) ja leikkiä turistia (mm. suokki ja kauppatori) ja jutella tuntemattomille (esim. junassa hämeenlinnaan) ja ja. ostin myös uudet VALKOISET bikinit ja flow-festareille lipun (ja kirkkaanvihreät alushousut ja kirsikoita ja muuta outoa, turhaa, tarpeetonta, kivaa). jee.

yllättävä ja voimakas reaktio sai harkitsemaan hoitoon hakeutumista.

asiakaspalvelutyössä tottuu varsin nopeasti ilkeisiin ihmisiin. kanssatyöntekijöiltä kuitenkin toivoisin enemmän yritystä.

mä pidän kesäsateesta. (kastelin lapsellisesti aikuiset työvaatteeni.)

lauantaina näin ensimmäistä kertaa myös simpson-elokuvan.

(olen myös perinyt ullan nivusvamman.)

hups.

aaton vietimme siis elinan porukoilla grillaillen ja saunoen. ruoka oli hyvää ja sitä oli paljon, ja ihmisetkin olivat mukavia. juhannuspäivän minä vietin töissä, ja illaksi palasin viettämään aikaa muun juhlakansan ja elokuvien pariin. katsoimme mm. tv-tonnilta maailman historian huonoimman elokuvan, siinä ei ollut mitään hyvää tai kaunista. tämä olisi voinut olla jopa ihailtavaa, ellei lopputulos olisi ollut niin sanoin kuvaamattoman epäonnistunut, vastenmielinen ja huono.

nyt on kamala nälkä. tänään pitää pestä pyykkiä. kumpa työpäivä kuluisi nopemmin, mutta ei se vain taida.

on juhla päivä! ja huominen koittakin sitten olettettavasti vähemmän innokkaana, työntäyteisenä, onneksi historialliseen museoon ei eksy juuri kukaan koskaan...

tänään sain aamulla pitkästä aikaa soiton briankysymysmerkiltä. en vastannut, vaikka ulla ystävällisesti toimitti puhelimen saataville. eipä ole kaveri soitellut viime syksyn jälkeen, tai ainakaan en ole vastannut. edellinen keskustelu koostui minun osaltani kysymyksistä "who are you?" ja "do i know you?" ja briankysymysmerkin osalta "come to forte". mitä fuck? ullan mielestä olen vain tehnyt lähtemättömän vaikutuksen. kummallista kun itselläni ei vieläkään ole minkäänlaista käsitystä kenestä on kysymys.

mutta jee, juhannus.