Tänään minun piti tehdä kolmea asiaa, joista tulee aina iloiseksi.
Aloitin päivän pyykkituvassa, mankeloimalla. Se on niin kivaa! Kuka voi katsoa makelia rupeamatta hymyilemään, saatika sitten jos sillä pääsee vielä leikkimäänkin..
Sitten lähdin yliopistolle, aikomuksenani tehdä kaikkea muuta paitsi opintoihin liittyviä asioita. ;) Aurinko paistoi pakkaspäivän kirkkaudella ja koko taivaan leveydeltä. Oli pakko käyttää aurinkolaseja. Onneksi, koska aurinkolasitkin ovat asia, jotka saavat aina iloiseksi. Ajatelkaa nyt, aurinkolaseista on suorat mielleyhtymät aurinkoon ja lämpöön ja kesään ja kirkkautteen. Ja rusketukseen ja pisamiin. Ja iloisen kamaliin poppirenkutuksiin. Maailma on ainakin näillä leveysasteilla poikkeuksetta kauniimpi aurinkolasien läpi nähtynä, olen sitä mieltä.
Kolmanneksi aioin syödä tikkarin, koska ne jos mitkä symboloivat puhdasta iloa. Lapsen viatonta riemua jne. En kuitenkaan saanut aikaiseksi. Sen sijaan (onneksi) söin iltaruuaksi puoli litraa jäätelöä, joka on melkein yhtä puhdasta iloa. :)
Päivän loppuarvosana ei kaikesta huolimatta ole kovin korkea. Minulle selvisi, että perjantaina on elokuvahistorian kurssin luentopäiväkirjan palautus. Voi paska. Olin niin tehokkaasti yrittänyt unohtaa opiskelevani. :/
Oletteko muuten huomanneet kännyköiden tekstiviestin kirjoitus sanakirjoilla pelleillessänne, ettei nokian kännykät osaa moniakaan oikeasti hyödyllisiä sanoja. Onneksi kuitenkin "neekeri" löytyy vakiosanastosta. Onneksi Suomi ei ole muukalaispelkoinen maa!
(Minua vaivaa myös se, että "nähdään" ja "naidaan" kirjoitetaan samalla näppäinyhdistelmällä. )