IRC-Galleria

Kerin hitaasti lankaa elon vyyhdiltä pois monen väristä lankaa siinä loimiksi ois,on punainen siinä väri rakkauden mutta enempi mustaa se unhoituksen. Monta solmua siitä kai löytyä vois jos aikaa vaan niitä hakea ois,mutta aina on pakko yhä keriä vaan ja katsoa lankaa milloin onneni saan.Vyyhdistä siitä kultalanka on pois ja tuntuu kuin elo niin arvoton ois,on joissakin kohdin toki vaaleampaa ja niistä kohdin aina muistoja saan. surun kohdalta lanka niin hienoa on, että ihmeelle tuntuu kun on katkeematon,vyyhti kuluu kerä kasvaa nyt vaan ehkä lopusta vyyhdin kultalankaakin saan.