Nyt kun kaveritkin tietää niin tuntuu aika haikealta vaikka jouluun vielä yhdessä ollaan...
Aika vähän on yhteisiä päiviä enää. No sellaista elämä on. Onhan se ollut kuitenkin jo toista vuotta tuttu piiri ja aina on tiennyt, että ymmäretään toistemme vaikeuksia ja iloitaan iloista...
No niin kohta mä pillitän, ratkaisu ei sinänsä arveluta, eikä välimatka kuitenkaan ole kauhean pitkä, pidetäänkö yhteyttä, sen aika näyttää.
Kylläpä on ollut viimeaikoina aika melankolisia juttuja, vaikka itse iloitsen ratkaisustani.
Sanottiinpa mulle, että tapan sun, kun yhdessä aloitettiin, miten pärjään ilman tulkkia. No leikki leikkinä ja tulkkina lupasin olla edelleen.
Onko olemassa yksinkertaisia ja helppoja ratkaisuja?