Nyt se Joulumieli vielä lisää kasvaa, kun ilmeisesti mumman oma Keijukainen Metsänneito on tulossa viikonloppua viettämään!!!! Soitti pirpana ja kysyi saisko tulla; olin luullut ettei nyt halua, kun ollut aika paljon poissa äitikkänsä luota viikonloppuja viime aikoina, mutta ihanaa kun tulee!
Kyllä välillä kaduttaa tänne muutto, nimenomaan tämä pitkä välimatka noihin rakkaisiin pikkuisiin ja niiden äiteihinkin, myös muut vähät sukulaiset ovat siellä "etelässä", eli harvoin nähdään. mutta kaikkeen sitä sopeutuu ja paljon uutta olisi jäänyt kokematta, jos tänne ei olisi lähdetty.
Välillä sitä miettii mitä kaikkea sitä onkaan elämässä tullut tehtyä. Onko ratkaisu ollut oikea? Joskus on jokin asia kaduttanut, mutta useimmiten sillekin on löytynyt selitys, miksi näin tein.
On hyvin harvoja asioita elämässäni joita katuisin, liekö oikeasti ainuttakaan... Tarkemmin ajatellen näin pikaisesti ei kyllä tule mieleen mitään. Värikästä on ollut ja toivottavasti samalla lailla jatkuu!!!