Ja taas sattuu ja tapahtuu. ..pääasiassa sattuu, ainakin juuri nyt. Päivä alkoi mukavasti, hinasin kopukoita pelloille ja eräs tamma, kutsuttakoon häntä nyt vaikka lörppähuuleksi, päätti että matkan varrella oleva kuralätäkkö on hengenvaarallinen pienelle hevoselle, meepä sinä äimäläskä ensin, ja tuuppas mut sinne saviliejuun. ..kumisaappaat ei tunnetusti ole kauhean pitävät jalkineet sellaisella pohjalla joten suoritin vaarallisen liejun syvyyden tutkinnan perseelläni. Pari kirosanaa pääsi.. Maisa prkl, sun syy. Arvaa tuonko vaatteeni teille pesuun..
Eilen just lesosin et miten nopeutta tarvittaessa löytyy, no, nopeutta ei kuitenkaan löydy tarpeeksi kun on lampaitten eväskipat kädessä, reidessä Päkän otsan kokoinen mustelma. Ruokakipot eivät liikkuneet tarpeksi nopiaan joten Päkä päätti antaa vauhtia. Ähh.. Ja auts.
Jahka reisi lakkaa särkemästä ni lähetään koirien kanssa uudelle metsäretkelle, saa nähdä mitä tänään tapahtuu, alku on ainakin ollut lupaava..
Ai niin, musta tulee isona räppäri.