Tulipa koeajettua meidän ruåttalainen kylmäverinen.. Kera Kassun.. Kulkihan se. Kiva, herkkä ajaa, tosin käyntiä tämä tammarouva ei tuntunut osaavan lainkaan. Ei voimalla eikä näppäryydellä. Not. Ihan tuli entiset ajat mieleen, sillon kun vielä ajelin aidoilla, kisakireillä starttihevosilla.. Koeajan kyl viel joku kolmesataa kertaa mut melkein nyt jo voin kertoo et ennenku sen ohjiin hyppää joku muu ku minä ni saa kyllä luvan näyttää hauiksen ensin.. :D Mut me saadaan siitä kyl Kusnan kans itellemme kesäponi, reenataan lujaa ja antaumuksella (?) niitä ekyptin kameleita odotellessa.. Mut edelleen sitä mieltä et se on MUN. MUNMUNMUNMUN. Ha. Ja, kuten te kaikki tiedätte, hevonen ei ole lelu vaan hyvinkin vakavasti otettava juttu. -kuka ottaa ja kuka ei..
Lampahat on lihavia.
Lussekissa ontuu.
Atte on ärsyttävä.
Sumi nukkuu.
Ja viimeisenä, mut ei missään nimessä vähäisempänä, MUN HOVITATUOIJA ON MUUTTANUT TOISEEN KAUPUNKIIN!! UAAAAAAH.. Nyt mä joudun matkustamaan joku 50km yhteen suuntaan et saan selkäni mustaksi. Äh. Mutta mitäpä mä en tekisi tatuointieni eteen.
Ei mulla sit muuta. PAITSI. MC Sukkahousupään ruoskijaiset tiedossa keskellä isoa kenttää, ilmotan ajankohdan ja iskujen määrän myöhemmin jahka ehdin syventymään valjasvirheisiin.
Mui.