IRC-Galleria

Joo, kaupassa oli tarjouksessa daim-rakeet. Menis ja ostin vaikken karkkia syökkään. Siinä sitten illalla leffaa kattoessani niitä rouskuttelin ja kah ku yks klöntti oliki harvinaisen kova, ei menny millään rikki vaikka miten väyläsin -ja jumalauta mikä tuska viilsi alaleegoja. Arvatkaa oliko se kova klönä MUN HAMMAS!!!! Voin kertoo ettei tuntunu, eikä tunnu, mukavalta. Huomenna hakemaan uutta hammasta. Jes.
Silppe toi pullaa. Siin ei kyl ollu kermamuhjua sisällä mut suonettekoon se nyt anteeksi, tämän kerran. Vieläkin tuumailen että voiko kuraan kuolla, en tiedä, mut kerron heti ku kuolen. :D Nyt mä singahdan syömään lautasellisen buranaa, oottelen et Mari ja mobedit tulee hakemaan Atlaksen lenkille ja sit me lähetään Sumin kans rauhalliselle eläkeläiskävelylle. Vastaantulevat kooysit (..koirat..) murhataan. En ota remmiä mukaan. Kostan maailmalle koirani avulla. Joko se kurantulo loppuu tai Sumi lopettaa sen. Ha.
...see ya..

Lueskelin tossa yhden vamppyyeikirjan loppuun, pientä kevyttä evästä vieressä, juustonaksuja, suklaatia ja iso törppö mehua. Jep. Mehua. Arvatkaa vaan onko sitä mehua nyt reilu litra sängyssä. O.
Tässä nyt sit tuumailen et valtaanko aten muovipaljun, sumin sohvan vai kissan vaatekaappihyllyn. ..jotenkaan mikään niistä ei tunnu kovin houkuttelevalta.. Siis valvon. Osuvasti viel raadio kertoo et kipu kuolee huutamalla, alastomana lattialla. Mua ei kyllä varsinaisesti satu, mut voishan sitä kokeilla. Huutamista ainakin.

Ainoa lohtuni tässä pimeässä, tuulisessa, sateisessa ja unettomassa yössä on ajatus huomisesta.
-Mitäkö huomenna? Mä kerron. Ei, ensin sytytän körsön ja haen mehua.
Nyt mä olen valmis avautumaan. Huomenna Silppe (aka Mike T.) tuo mulle elämääkin herkullisemman, kermamuhjutäytteisen, king size-pullan. Joo, näin on. Elämän pieniä iloja mutta niitten avulla jaksaa taas yhden päivän eteenpäin. Pullaa............

Ja jos ponitunnit zilpalla peruutetaan toistaiseksi myönnän heti tässä ja nyt; SILPPEN SYY!!! ...olis tuonu sitä pullaa ni ei olis tarvinnu juosta itteään jalattomaksi tallinmäellä huutaen kauhusta äänensä käheäksi pullavieroitusoireista kärsivän Äimäläskän rynniessä perässä.. (voin taata ettei oo lasten katteltavaa) No eikai ponitunteja ny sentään peruta, kyl mä ne tuun pitämään, ilolla. Alan samantien kouluvalmentajaksi. Äimäläskän valmennusrinkiin haluavat ilmoittautukoon vanhan kahvion seinälle. Hinnoista ja aikatauluista sovitaan myöhemmin jahka saan kaikki halukkaat mahtumaan ryhmiin.

Kuka sanoo että mua väsyttää????
..mä haluun vaan pullaa...ja kuivan sängyn...

Töistä kotiin rämpiessä tuumailin että voikohan kurasta saada jonkunnäkösen yliannostuksen? Tai voikohan se aiheuttaa ihmiselle jotain reaktiota, siis jotain samoja kun elukoille? ..voisi pomo vähän kattoa pitkään kun löisin sairaslomalapun käteen missä lukis diagnoosin kohdalla rivi kummassakin nilkassa..
Joo, täällä siis on. Kuraa. Joka paikassa. Hevoset melkein yhtä vittuntuneita kun mä, sumilla jalat auki, atte ottaa mutakylpyjä ja kissakin tuli vihdoin sisään -naama ja etupää peltosavikerroksen kuorruttamana. Lusse on tainnu päivystää myyränkoloja.. Ja nyt se mulkoilee mua sen näkösenä et pure multa jalan irti tai jotain jos en päästä sitä ulos. Mut ha, arvaatkaa päästänkö. Kyl saa nyt katti luvan viihtyä kotona pari päivää. Mä olen julma, tiedän.
Njaa, mut se näistä. Täytyy jatkaa nettikierrrosta, viel olis pari sivustoa läpikäymättä.. (siis minä en ole millään lailla nettiriippuvainen, siis minullahan on elämä, siis ette usko vai? ...no, ainakin yritin.. :D )

Loppuis ny jo. Tää viikko siis. Ei ihan hetkeen oo menny asiat yhtä suoraan paskaputkeen ku viimesen viikon aikana on menny. Äh.

Joo, tuli vietettyä, lomaa. Tai siis en ollut kahteen päivään työmaalla, eli oikeastaan ihan normaali viikonloppu. Paitsi;
-Leikkasin torstaina itseltäni melki sormen irti.
-Perjantaina Jarno tuli himaan hervottoman kotiteatteritsydeemin kanssa, mä revein perseeni kun näin hintalapun ja Jarno repi omansa asentaessaan sitä. (..Aten mielestä kaiutinjohdot on ihan ylikivoja lankaleluja ja Sumi taasen kiitti omalla tavallaan sisävessojen saapumisesta..) Voitte kuvitella.
-Lauantaina luolamieheni mun heitti sormusrasian sängylle ja sano et tosa. Oookkei. No mut oli se kuitenkin ostanu skumppaa ja sisäfilettä ja kaikenlisäksi viel valmisti ja tarjoili ne ite. Ja oli muuten viel ihan sikahyvää. Tutut tietää et mä en kovin herkästi ruokaa hyväksi kehu.. Eli kihlauduimme ja suostuin syömään Jarnon valmistamaa ruokaa, melko suuria askelia..
-Sunnuntaina podin ihan hir-vit-tä-vää krapulaa, meinas järki lähteä lievän oksennusrefleksin mukana vessanpönttöön. Pikkujuttuja. Kahvi ja suolaleivät tuli sänkyyn jugurtin kera. Hellyttävää. Tai sitten mä olin todella, todella säälittävä näky. (Ei, en ole vaihtanut miestä, mutta ehkä avomieheni onkin alien?)
-Su-Ma yö sujuikin sitten rattoisasti bullmastiffin suolentoimintaa kuunnellessa, pihvit oli hyviä myös Sumin mielestä, papan vatsalaukku vaan ei ollut samaa mieltä.. Eli meillä rapataan lattioita ja seiniä ruskeaksi. Ostakaa tekin iso koira!!
Eipä tässä sitten, kummempia..

Siis NELJÄ päivää vapaata, käsittämätöntä.. Tars siivota ja käydä joka paikassa ja ja ja, melkein vois sanoo et iskee vapariressi.. Mut ehkä mä selviän. Tämän kerran. Enkä ainakaan herää yhtenäkään aamuna ennen kymmentä. Varmana.

Jeshh, kaks herätystä vielä ja sit alkaa hirmuinen vapaaputki, huikeat neljä päivää!! ..meinas kyllä kusta sukille tuokin vapaa kun tuuraaja pakenee ruottiin, mut onneks Gashnu on niin isänmaallinen et haluaa ruokkia sotaveteraaneja paskaa lappaamalla. Harvempi viittisi.. Eli nyt ei voi tapahtua enää mitään mikä pilais mun viikon. Ei mitään.
-Sumilla on syöpä. Varmana.
-Atte osaa Odota-käskyn. ..useinmiten..
-Lampaat odottaa omppujen putoilua taivaalta. Puustahan ne tulee, käsittääkseni, mut mahtaakohan noitten äö riittää sen ymmärtämiseen. Mukava olla viisaampi kun ne.
Tehtävä kaikille. Painostakaamme yhteistuumin kassu naamakirjaan ku mä tartten sitä vamppyyripeliin gängini jäseneksi tai musta tulee kohta verijälkiruokaa.

Joo, ravileiri tuli ja meni, hitsi et mä olin ylpeä meidän likoista, valjastukset ja ajot sujuu aika mallikkaasti, tänäkin aamuna laitoin viestiä talliin että hevoset puomille 10.30, vartil yli tuli soitto että täällä ollaan, hevoset valjaissa ja valmiina lähtöön, likat oli osannu laittaa kopukat valjaisiin ja jopa jussin kumiputsit ehjinä jalkaan enkä mä löytänyt mitään nootattavaa, HIENOA LIKAT!!!!
Pikku työputki takana, alkaa hikkupiljaa olemaan virta vähissä mut kolme päivää vielä ni sitten alkaa 4 pvän vapaa, jesjesjes!!

Joo, luitte ihan oikein, mul on sellanen. Suomennetakoon et tarkoitan lihapullalla tallimme "tähteä", Jussia, jolla on suht muheva karvanlähtö, hammasharjan pitäisi ainakin olla kaikille tuttu, kieli löytynee myös jokaisen suusta. Eli olin ajamassa lihapullalla jolla on karvanlähtö ja koska mä olin niin onnellinen et sain kerrankin kaverin perääni, (kiitos MC Iso ÄL), et jouduin koko matkan nauraa rätkättämään perässä tulevaa harjakasaa jota jotkut, minä ainakin, myös raviponiksi kutsuvat..
Olimme ehkä lievästi koominen näky, lihapulla vyöryi eteenpäin, meitsi nauraa hekottaa ohjissa ja räkii karvoja pois suustaan, perässä tulee vajaan sadn kilon harjamöykky hirveetä tikitystä, huom., RAVILLA, ohjissa MC Äl joka pelkäs että poni pyörtyy. ..noo, ehkä se ähän korisi välillä..
Mut täytyy kyl sanoo et tälläset retket piristää kummasti työviikkoa, puhumattakaan et meil alkaa olemaan ajokopukat aika tuunattuja.. viikonloppua ja ajoleiriä odotellessa.. Voi teitä parkoja. Mut sääli on sairautta. Hah. HAH.

Jepajep, viikonloppu ohi, mitään en saanu aikaan millään saralla, tai no, kävin mä kyl äsken ajamassa jussi-pullan ja siivoamassa lampolan, täyty pakostakin keksiä jotain tekemistä tai olisin hajottanut talon. ..mul on varmaan jotku viikonloppu-vaihdevuodet menossa ku joka stnan vkl on niin perseeseen ammuttu olo ettei mitään järkeä.. (ehkä almoust-jedi-ystäväni ymmärtää mistä on kyse..)
Loman tarpeessa.. Jos joku teistä on voittanut lotossa tai jotain ni mut saa ottaa mukaan ulkomaille. Takuuvarmat tullitutkinnat.
...mut ny mä lähen purkamaan kiukkuani tonne mätikköön koirien kans, jos vaikka vähän ohimosuoni ja vitutuskäyrä laskisi. Toivossa on aina hyvä elää..