IRC-Galleria

Jippijaijee. Löysinpäs tämmöisenkin koulutekeleen, jolle en tässä vaiheessa keksi parempaa tekemistä, kuin laittaa tänne. Ei sillä, että joku sen täältä nyt tulisi lukemaan edes.

SK-runo:

Kenelle sankaruus kuuluu ?

Suurella kentällä, susien kidassa
Seison, kuuntelen
Siellä kaukana sen sumea kulkue siintää
Koska se kauheus saapuu?

Kuutamon surkea kuvajainen saartaa kaiken
Suojaudun kaivantooni
Sade kostuttaa suuni, kyyneleet silmäni
Karkaisinko?

Sinun kuvasi sisimpääni kaiverrettu
Syvälle kovettuneen, sementtisen kuoreni
Säilötty kaikki sykähdyttävät kokemukset
Sinun kanssasi
Kahlittuna siihen kaikkeen
Suudelman kaukaisuuteen siivitän
Koska saavutan kotisi?

Sivuiltani kumppanit sortuvat
Kaasu syö keuhkoni, silmäni kamaluudet, sota kotimaani
Sadonkorjuun kamala saavutus
Keihäät sojottavat kyljissäni
Savuava konekivääri
Samassa kuolema survaisee, kylmän, surkean kätensä suolistooni
Kaadun syvälle koleaan saveen
Kamppailu seisahtuu kuin seinään

Kehoni sininen kiroaa
Sukuni kaipuu, suru, katkeruus
Surmani kunninkentällä saanut
Kuopattuna salaiseen kaivantoon

Sankariksi ken kohoaa
Sille kansa siunauksensa kantaa
Surkimukset karkaavat surmaansa
Kotona suruunsa kuolevat

Silti kaikilla sama kohtalo
Suurikin kylmenee siinä kamaluudessa

Saammeko kuulla sankareista?
Kauan sitten kadonneista
Sairaalassa karjuvista
Sumussa kahlaavista
Sääliin käpertyneistä

Kukaan sieltä kotiin sankarina kulje
Sinne kuolivat

Juuri niin, käsitin sen vihdoinkin. Tämä tietokone on kutakuinkin elämäni. Istun tässä karkeasti ottaen puolet päivästä, tai siis sen ajan, kun en ole koulussa tai muualla. Istun vain ja tuijotan, kuuntelen musiikkia, pelaan ehkä välillä (nykyään harvemmin), surffailen internetissä, mutta suurin osa ajasta tuntuisi ainakin menevän irc:ssä. Oikeastaan on vaikea sanoa mitään ajoista, tässä ajantaju katoaa ja on oltava vielä vain hetki, vaikka sauna olisi lämmin tai ruoka olisi valmista.

Ei siinä mitään, pidän tästä, nautin. Vai onko asia näin? Olenko tietokoneen orja? Nykyään sitä on kaikelaista muutakin tekemistä, mutta niitä siirtää vaan myöhempään ja myöhempään, kunnes tulee kiire, tähän kuuluuvat mm. kouluasiat. Tuntuu kuin ei olisi aikaa tehdä mitään ja että aika kuluisi aivan liian nopeasti, mutta onko tämä sitten harha? Johtuuko se siitä, että istun tässä ja menetän ajantajuni, en välitä muusta, olen addiktoitunut kuin huumeeseen? Mitä olen näitä internet- ja tietokonetestejä tehnyt, siis niitä joissa katsotaan oletko tosi addikti, olen saanut lähes poikkeuksetta melkein täydet pisteet.

Mitä sitä on sitten vanhempanakaan muisteltavana nuoruudesta? Pelkkää tietokoneen ääressä istumista? Onko tämä tulevaisuutenkin? Enkö koskaan pääse irti koneen pauloista? Mitä voin tehdä asian hyväksi? Huoh...

Jepulisjee ja paskaloskan täyteistä päivää. Huomenna on vielä kemian kokeet ja sitten on taas yksi koeviikko takana, tosin matikan koe pitäisi tehdä uusinnoissa. Ekaa kertaa niissäkin...

Tässä on taas huomannut kuinka lyhyitä päivät ovat ja kuinka nopeasti se aika valahtaakaan läpi kämmenien. SItä ajattelee, että tänään teen nämä asiat, mutta eipä sitten teekään. Ja syy tähän on helppo löytää, IRC, tuo nykynuorison rappioon johtava pieni ohjelma. Se tuhoaa oikeasti ihmiselämiä, ei kannata koskea. Kuinka ennen pärjättiinkään ilman sitä? Piti ottaa hevonen alle ja lähteä menevään. Aijaijai...

Saakeli kun ei pysty keskittymään mihinkään, voi johtua siitäkin, ettei ole vähään aikaan nukkunut kunnolla, osittain tahallisesti, osittain tahattomasti.

Mutta juu-u. Näin ne asiat eteen ja pakko siihen tyytyä. Kuten siinä yhdessä laulussa sanotaan "Mä elämältä kaiken sain...".

Kai sitä voisi tännekin kirjottaa näin niinkuin joskus, ettei ihan turhana ominaisuutena ole! Turhuus on muutenkin maailman turhin asia, niin eipä sitä toki kannata lisää luoda tekemällä sille tarvetta.

Jännä viikonloppu kokonaisuutena. Perjantaina olin kuskina ja oli muuten ekaa kertaa ihan hauskaa peräti. Siis hauskaa ilman humalaa, hauskaa kuskina. Factoryssa pikkujouluissa tonttulakki päässä. Lepposaa. Alkoi tanssitaakin.

Olisi varmaan pitänyt lukea eilen kokeisiin, mutta meni päivä mettällä ja sit chillaillen koneella. Ihan hauskaa. Piti olla tipaton viikonloppu, en muista kuinka kauan siitä edellisestä on. Mutta ei, pakko oli pilata sekin. Yuli viestiä, että baarissa olisi porukkaa. Mutta eipä se vielä mitään. Mutta pykke siinä sai minut sitten pahoille teille ja siinä ei auttanut kuin pistää tonttulakki päähän ja viihteelle. Hauskaa oli kuitenkin \o/

On muuten ihmeellistä kun ihmiset ei voi olla baareissakaan tappelematta. Tai siis eihän siinä sikäli ole mitään ihmeellistä, kyllähän tappelut "kuuluvat" baareihin. Mutta miksi? Miksi kaikki eivät vain voi olla ystävällisiä ja lepposia? Miksi pitää hermostua ja olla agressiivinen? Ketä se hyödyttää? Ei siis sillä, että minä nyt olisi mitään tuollaista tehnyt, päinvastoin. Sitä yrittää saada ihmiset ymmärtämään, että se tappelu on kutakuinkin turhaa, mutta ei... Ehkä kaikille pitäisi pistää tonttulakki päähän. En tosin tiedä miten se auttaisi mitään, mutta olisi se paljon hauskempaa kuitenkin.

Jeppis jee \o/