Vauvan rytmi ei ole vieläkään oikein asettunut, mutta välillä on jo huomattavasti parempia päiviä. Tänään olen ollut kummallisen masentunut, kärttyinen ja väsynyt niin henkisesti kuin fyysisestikin (huonosti nukuttu yö ja muita ongelmia...). Toivottavasti tämä on vain väliaikaista, koska minun jaksamattomuuteni vaikuttaa yllättävän paljon vauvaan pidemmällä ajalla, vaikka oma äitini auttaisikin vauvan hoidossa. Välillä on jo häviäjä-olo, olen paska äiti, mutta sitten taas jaksaa katsella vauvaa ja tulla jopa siihen tulokseen, että ei voi olla niin kovin huono äiti kun on saanut tuollaisen ihmisen aikaiseksi.
Vauva kasvaa hyvin, meinaa pienimmät vaatteet jäädä nyt jo pieniksi. Neitiä myös kiinnostaa päivä päivältä enemmän kasvot ja varsinkin valot ja varjot. Parka kun ei vielä näe kuin hataria hahmoja. Kädet huitovat selitysmäisesti ja jalat potkivat kovasti. Raajojaan tyttö ei osaa kylläkään vielä kontrolloida kovinkaan hyvin, vaan ne huitovat miten sattuu. Sormet kyllä silittelevät äitiä tissillä ollessa :) Vauva myös moshaa hassusti tissiä etsiessään. Pelkään että neiti murtaa nenänsä vielä joku päivä :D
Ulkona on ihana ilma, pakko piipahtaa kun vauva nukkuu jo vaunuissa isoveljen tyttöystävän vahtimana.