eilen oli surullinen olo, oma pää harrasti mun dissaamista koko päivän
ja aloinkin jo melkein uskoa, että oon oikeesti niin paska, kuin omat ajatukset mulle sanoivat.
oli kovin yksinäinen olo, olis vaan halunnu käpertyä jonkun kainaloon pakoon tätä pahaa maailmaa ja omia ajatuksia.
hellyys ja silitykset olisivat kovasti auttaneet olotilaan.
tänään oli onneksi paljon parempi olla...päänsisäiset dissaajatkin olivat hiljentyneet melkosesti ja kun vielä sai mukavaa seuraa ja tekemistä, kiitos siitä, olo on ihan erilainen.jaksaa taas alottaa uuden työviikon.
silti kaikesta huolimatta mä kaipaan jotain pysyvää...jotain kaunista.
jonkun, jonka kainaloon käpertyä ja kenen kanssa voi jakaa rakkautta...ehkä joskus näin mun kohdallekkin...pakko uskoa.
Uusimmat blogimerkinnät
- pakollinen otsikko. 26.10.
- [Ei aihetta] 04.10.
- [Ei aihetta] 13.09.
- [Ei aihetta] 03.09.
- [Ei aihetta] 31.08.
- joo. 27.08.
- ja vielä tämä 20.08.
- [Ei aihetta] 20.08.
- [Ei aihetta] 16.08.
- [Ei aihetta] 11.08.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (1)
-
▼
2009 (55)
- ▶ lokakuu 2009 (2)
- ▶ syyskuu 2009 (2)
- ▶ elokuu 2009 (11)
- ▶ heinäkuu 2009 (10)
- ▶ kesäkuu 2009 (3)
- ▶ huhtikuu 2009 (2)
- ▶ maaliskuu 2009 (6)
- ▶ helmikuu 2009 (12)
- ▶ tammikuu 2009 (7)
- ▶ 2008 (23)
- ▶ 2006 (3)
- ▶ 2005 (2)