Suurin osa kuvistani Flickrissä (nickillä darkismus) on otettu dokumentointimielessä. On mukava kiertää erilaisia tapahtumia ja ottaa ihmisistä kuvia ajatellen jonkun saavan juuri siitä kuvasta itselleen uuden profiilikuvan tai jonkin tietyn kuvan tekevän ihmisen onnelliseksi.
Itsekriittittisyyden nuoralla on kuitenkin vittumaista tanssia. Jossain kuvissa ihmisten ilmeet eivät ole parhaita, mutta kun tilanteesta ei ole muutakaan kuvaa, niin miettii laittaako tuon kuvan sitten verkkoon vai jättääkö sen koneelle makaamaan. Ei se kaunein kuva netissä olisi, mutta joku ihminen saattaa kuitenkin kaivata itsestään juuri sitä kuvaa, jotain uutta laitettavaa nettiin.
Omasta mielestäni käytän nykyään aivan liikaa oletuskuvastanikin tuttua kalansilmää. Sillä saa mukavasti hyvän laajiksen puuttuessa tilat ja ihmiset dokumentoitua, mutta se myös vääristää ja tekee kuvista outoja. Rahanpuutteen, ihmissuhde- ja elämäsotkujen keskellä objektiivin myyminen ei toisi sen vertaa rahaa, että voisin upottaa lisää rahaa hankkiakseni jotain parempaa.
Mitä sitten tulee siihen, miksi dokumenttikuvaus on perseestä. Noh, ihmiset tykkäävät kommentoida kuviani irkissä ja Flickrissäkin. Kritiikki on tietysti hyvästä, mutta välillä tulee mietittyä halutaanko kommentoinnilla, että kuva poistettaisiin vai vaan kommentoidaan kommentoijan mielestä puutetta. Tietysti arvostan myös, jos joku kuvansa haluaa netistä pois, mutta sanoisipa sen joskus suoraan.
Huonot ilmeet voisi toki ottaa netistä pois, tai olla laittamatta niitä sinne ollenkaan, mutta tästä päästään jo aiemmin käsiteltyyn aiheeseen. Toisaalta on myös kuvaajia jotka työntävät nettiin kaikki ottamansa kuvat miettimättä ollenkaan tuliko sinne mukaan jotain sellaista, mistä ihmiset eivät tykkää.
Huolehdinko ja sensuroinko siis liikaa otoksiani, vai pitäisikö minun karsia kuvia ennen niiden nettiin siirtymistä?
http://www.flickr.com/photos/darkismus/