IRC-Galleria

Muutin tänään Ullanlinnasta Kamppiin. Yllättävän nopeasti oma huone on muodostunut mun näköiseksi. Toki paljon on vielä laatikkoja purkamatta. Muutossa kaikki tavarat pysyivät ehjinä yhtä jalkalamppua lukuun ottamatta. Se on ihan hyvä saavutus ottaen huomioon pienen lumisateen ja 20 asteen pakkasen. Sekä sen, että käteni ovat kipeät viime viikon hieronnasta (menossa silti uudestaan =). Sen lampun voi enikeis sosialisoida luovaa taidetta varten Semifinaalin sisäpihalta (yhteinen sisäpiha uuden asuntoni kanssa) jos ehtii ennen roska-autoa.

Väsyttää. Tai nukuttaa, en oo varma. Kuunnellaan Sannan kanssa Damien Ricea. Kynttilät lepattavat lempeästi ja ikkunassa on jostain kaukaisista lapsuuden jouluista tuttua huurre-hilettä (what ever). Mun työtuolista puuttuu selkänoja kun otin sen muuttoa varten pois ja mutteri jäi Vuorimiehenkadulle. Tarttis siis mennä sängylle, kun muutenkin heikko selkäni huutaa hallelujaa.

Pusuja!

Tänään on ollut kiireinen päivä. Oon juossut paikasta toiseen aamusta iltaan. Lounasta söin työnantajan laskuun ravintola Mayassa, missä kanssani ruokailivat myös kaikki Idols-finalistit! Sen jälkeen linjasimme FLEIMiä, joskin aika loppui auttamatta kesen.

Alkuillasta kävin tutulla hammaslääkärillä, joka poisti ensimmäisen viisaudenhampaani. Hampaan juuret olivat kuin neljäntuulenhattu, mikä tarkoitti, että jäljelle jäi iso reikä. Tikkejäkin pistettiin.

Illalla sitten vierailtiin Sannan kanssa Jaakolla ja Saaralla. Pelasin verenmaku suussa carcassonnee (voitin), sekä uskaltauduin viimein parin tunnin päästä hampaan poistosta syömään homejuustoja ja juomaan punaviiniä. Oli ihan älyttömän kivaa ihan rehellisesti "istua iltaa" Jaakolla ja Saaralla.

Suussa maistuu edelleen veri, mutta hyvillä mielin painan kohta pään tyynyyn: viikonloppuna on muutto edessä! :D Ihan tosi huippua muuttaa Kamppiin. Ei sitä oo koskaan edes uskaltanu unelmoida asuvansa Suomen suurimman kaupungin aivan ydinkeskustassa! ;)

..lisätty vihdoin galleriaan.

Edessä on kiireinen viikko, mikä huipentuu lauantaiseen muuttoon. Kaikkien työkiireiden keskellä pitäisi siis myös pakata ja siivota. Onneks pääsen Matiaksen hierottavaks keskiviikkona, ehkä fyysisen hyvän olon hoitaminen antaa voimia =) Kiireestä huolimatta elämä on ihanaa, ainakin vielä kaksi viikkoa. Helmikuun eka Sanna lentää Italiaan koko kevääksi. Kiukuttaa ihan sikana, että mun täytyy elää elämääni monta kuukautta ilman sitä! Ja silti - oon varma että kevät menee lopulta tosi nopeesti.. ja pääseepä taas matkustaan ;)

Presidentin valitseminen on hankalaa. Haluaisin ottaa joko todella paljon selvää ehdokkaista, tai sitten olla ottamatta yhtään, luottaa vaan fiilikseen. Tyydyin jälkimmäiseen. No, enää on kaks jäljellä, ei oo enää niin paha ;)

Tulin Suomeen jo viime tiistaina, mutta nyt vasta ehdin jotain kirjoitella. Sää on kyllä tosi kurja tällä hetkellä, mutta tänään on ollu tosi keväinen ja aurinkoinen päivä =) Istun Lauttasaaressa toimistolla, Jaakko kävi äsken moikkaamassa. Mun uus kone ei ookkaan macci, vaan puucee. Niin - koko kotimaa-yhtiöt siirtyy käyttämään puuceita. Ei auta itku markkinoilla.

Myin eilen mun Nokia 9300 -puhelimen, kun sain vuodenvaihteessa töistä oman luurin. Tää on kyllä "vain" 6610i, mutta kyllä tällä pärjää. Vois kyllä ryhdistäytyä jossain vaiheessa ja myydä myös polkupyörän ja bassokamat.

Löysin tiistaina ihan älyttömän siistin pääkallopipon! Pientä flunssaa pukkaa. Afrikassa lohjenneen viisaudenhampaan poisto on ensviikolla. Ostin tänään mikroaaltouunin.

Joo, sellasta mulle kuuluu.. Varmaan joku oleellinen asia jäi mainitsematta, mutta siitä sitten lisää myöhemmin.

PS. Lisäilen kuvia afrikasta tänne pian. Tai siis joskus..

Joulu on ovella. Lampoa 30 molemmin puolin. Joulupaivana lahdetaan maaseudulle. Siella on viela kuumempi. 10 yota kotiin lahtoon. Ehdotonta!

Johannesburgissa. Kauppakeskukset on kouluttu. Ovat aika isoja. Oon ostanu paljon paitoja. Ikava kotiin Sannan luo. Odotan tyopaikalle paasya. Kohta mennaan leffaan. Ehka Narnia. Joulu on ovella. Ei tunnu silta. Ei tarvitsekaan. Haluaisin syoda suomalaista jouluruokaa. Isot lentokoneet lehtelee matalalta yli. Voisin ostaa oman asunnon. Suomesta. Helsinki on kallis. Autokin olis kiva. Sekin on kallis. Elossa.

Enaa ei oo sanoja.

On vain kaipaus.

"Kai taytyy olla
tyhja
tayttyakseen.."
(Exit - Tyhja)

22.

Tanaan Durbanissa on ollut kuulemma 40 astetta lamminta. Uskon heti. Grillasin itseani rannalla ja kavin valilla ottamassa valtavia aaltoja vastaan rantavedessa. Sen huvin jalkeen hiekkaa ja suolaa oli joka paikka taynna. Ei haittaa :) Me ollaan tosi kotoisassa ja mukavassa backpackerissa ihan Intian Valtameren valittomassa laheisyydessa. Jos vessassa olis ikkuna, nakis suoraan merelle.

Valilla grillaaminen piti jattaa hetkeksi, ja siirtya ravintelin puolelle. Kun istahtaa terassilla tyhjaan isoon poytaan, saa pian seuraa ja paasee puhumaan englantia. Huippua! :) Tanaan mun tarjoilija oli sellanen tytto, jonka paras kaveri on suomalainen. Sit siina poydassa mua jututti sellanen mies, joka on ollut ammattikuvaaja joskus ja jonka isoisa kavi elaessaan Suomessa joka vuosi. Ei me niin pieni maa kuulkaa ollakaan ;)

Suvi-Elina sen sanoi hyvin: matkalle on aina kiva lahtea, mutta viela mukavampi on palata kotiin. Kotiinpaluun (24 yota jaljella) odottamista lisaa tanaan tullut tieto, etta mulle on duuniin tilattu (oletettavasti tehokas) uus poyta-Mac, seka 23 tuuman naytto. Toivottavasti sen malli mukailee otsikkoa.

Odotellaan BazBusia St. Luciassa Bib's backbackersin aulassa. Bussi kuskaa meidat seuraavaksi Durbaniin. Loma on ihan mielettoman hieno juttu, ja Afrikka hieno maa. Tosin ihmisiin ja joihinkin kaytantoihin menee valilla hermo; missaan ei esimerkiks oo kateiskassaa koskaan. Muka. Asiakkaalla pitais aina olla tasaraha.

Eilen oltiin grillaamassa itseamme Intian Valtameren rannalla. Kolmekymmpisesta aurinkovoiteesta huolimatta onnistuin vahan polttamaan niskaani ja hartioita. Biitsi oli alyttoman upea hiekkaranta ja aallot oli isoja. Siella oli kiva makoilla ja nauttia elamasta.

Mutta se tassa koko touhussa arsyttaa, etta ei pysty nauttiin siita kokonaan. Tuntuu etta kotiinpaluuseen on ihan liian pitka aika. Hassua, etta lomalla tuntuu talta, mutta mikaan ei vaan oo taydellista ilman Sannaa, joka on kotona Suomessa. Aina on mielessa se, ettei se oo taalla, ja se syo aina osan siita kivasta, mita saa kokea taalla Afrikassa.

Ja toisaalta, se on juuri se asia mika tekee myos onnelliseksi.

Enikeis, haluun jo kotiin!

Eilen aamulla herattiin Annin ja Ruthin kanssa Mbabanessa klo 5.20. Saatiin kyyti Manziniin, josta otettiin kombi kohti Durbania. Rajamuodollisuudet meni suhteellisen kivuttomasti, ja pian Etela-Afrikan puolella tulikin vastaan pieni kaupunki nimelta Mtubatuba. Siella sit hypattiin kombista pois ja ryhdyttiin ettiin St. Luciaan menevaa kombia. Lampoa oli yli sallitun rajan ja soija (hiki) virtas solkenaan. Taas meita katottiin pitkaan, Mtubatubassakaan ei paljoa valkoisia nay.

Kun paastiin vihdoin backbackerille St. Luciaan, hypattiin suoraan uima-altaaseen. Sisaankirjaamisen jalkeen lahdettiin turisti-infolla poikkeen, ja buukattiin heti seuraavalle yolle kilpikonnasafari. Kahdenksan aikaan parin vuoden takaa tuttu Ian tuli polkuautollaan hakeen meita ja lahdettiin afrikan yohon. Matkalla Intian Valtameren rannalle bongattiin erinaisia elikoita, mm. kameleontteja, buffaloita, seeproja ja virtahepoja.

Kun sitten paastiin biitsille, surffattiin hienossa hiekassa isolla jeepilla pitkan aikaa etsien jalkia merikilpikonnista, jotka nousevat oisin maalle munimaan. Ei loydetty. Jossain vaiheessa Ian pysaytti auton ison, littean kiven viereen ja kaski porukan pihalle: nyt syodaan paivallista! Ian tarjoili safkaa Annin, Ruthin ja mun lisaksi muutamalle saksalaisturistille ja yhdelle jenkkitieteishorholle. Ruokajuomaksi jeepin perasta sai valita viineja, gintonicia, mehua, vetta... Ja takana pauhasi Intian Valtameri. Ruoan paalle saatiin viela kahvit. Hieno mies tuo Ian =)

Jatkoimme turtlesien etsimista jalan. Tuuli yltyi ja nostatti rantahiekasta myrskyn. Oli mieleton fiilis puskea vastatuuleen pimeassa (taivaskin oli pilvessa, eika tahtia nakynyt), ja tuntea miten hiekka kuorii jaloista ihoa ;) Tuulen nopeudeksi Ian arvioi 60-70 km/h.

Vaan ei loytynyt kilppareita jalkapatikallakaan. Yhdet juuri munitut munat loydettiin, mutta nekin oli syvalla rantahiekassa. Myos kuollut valas tuli vastaan. Aina ei voi saada sita mita tilaa, mutta taa reissu oli silti ihan mahtava! Kun vuorokausi vaihtui, seisoimme pimea valtameren rannalla Etela-Afrikassa, kilistimme Suomelle kuka millakin rinksulla ja salaa lauloimme (joululaulujen lisaksi) Maamme-laulun.