Vaikka Juha olikin soitellut monia kitaroita uudenvuodentaitteessa eli ts. edellisellä viikolla, oli tarvetta myös Paulin taiteelle. Olihan Pauli itse tehnyt kitaramelodiat sekä 'Tuli, kulje kanssani'-, 'Ilta huvipuistossa'-, sekä 'Soitan vain öisin' -lauluihin. Muistikuvani - nyt syyskuun lopulla - eivät enää ole täysin pitäviä, mutta luulen olevani suunnilleen oikeassa asioiden laidasta.
'Ilta huvipuistossa'
Aloitimme melko todennäköisesti 'Ilta huvipuistossa' -kappaleella. Loogisinta ainakin olisi ajatella niin tapahtuneen, siinä on ollut tuohon aikaan selkeänä kuviot. Olihan sitä soitettu jo runsaan vuoden ajan. Vai kauanko? Perusriffi oli toki siis tiedossa, soundi sai olla melko paulimainen. Siihen en sen kummemmin alkanut puuttumaan. Ehkä kaikkein pahin pistävyys yläpäästä kuitenkin pois. Otimme pääkitaran sisään sekä delayllä että ilman. Se, kumpaa lopulta käytettiin, on muistoistani hävinnyt. Vaiko molempia? Ehkä.
Kertsiin hain Harrison-tyylistä surisevaa johtokitaraa, soittihan Paulin lead-raita melko näppäilyvoittoista - ja rumpujen alle jäävää maisemaa. Soundi surisi hienosti pienten hakujen jälkeen. Menimme läpi Paulin laitteistolla, minun säröjä hiukan väliin maustaen. Tuplattiinko sooloja tai muuta tai ei, en muista eikä sillä sen kummemmin väliäkään ole.
Pauli näki tilanteen olevan hyvä, eikä kaipaillut enempää omia osuuksiani. Ideana (tässä vaiheessa) oli tehdä hyvin pelkistetty sovitus - kitaroita ei ajateltu olevan lopullisessa kovin paljon.
'Soitan vain öisin'
Tämä oli selkeimmin Pauli-biisi, niinpä halusin hänen soittavan siihen kaiken mahdollisen. Peruskitarajuttu on melko säröinen Am-G-F -sointupohjainen asia. Sitä haettiin jonkin verran, haluttiinhan sen olevan riittävän ronski. Kertsissä tämä soundi jatkaa melodiointiaan, varsin runsaasti säröä ja diskanttia taas.
A-osien näppäilyt tehtiin hyvin Police-henkisiksi, liekö sitten hyvä asia kenenkään mielestä. Sellainen se kuitenkin ajatuksissakin oli.
Soolot naputeltiin erikseen, samoin outro. Hommat ylhäältä ja alhaalta. Vire ei ihan viimoisen päälle ylärekisterissä ollut sen astuessa sisään toiseen kiertoon, mutta kelpasi juuri ja juuri. Siks on autotune. Plus epävire on hyvä asia. Määrätyllä lailla.
Onneks tuli vaadittua itseltään jotain ja mietittyä tätäkin levyä vuosikaudet, siksi paljon ideoita oli olemassa ennalta eri tilaisuuksiin. Pauli oli soitellut sointupohjan sekaan jotain J Mascis -henkisiä asioita ja niihin kaipasin vielä lisää överiyttä. Jopa niin, että homma lähtisi käsistä ajoittain. Tähän ei ole tulossa muiden (ei mahdollisesti edes ehkä omaani) kitaransoittelua, joten Paulin piti saada tuhti valli aikaan. Tuplauksista en osaa sanoa taaskaan.
Sen muistan, että ilta oli tuossa vaiheessa. Koimme olevan järkevintä tehdä kolmas laulu seuraavana (tms) päivänä, koska siinä olisi kuitenkin vielä niin paljon tekemistä.
...jatkuu...