IRC-Galleria

Ihan kohta reissuun, viimeistä päivää töissä ennen sitä. Tänään Ilomantsiin viemään kakara ja koira hoitoon.

Lapsi on ollut uskomattoman helppo ja rakastettava lapsi. Kun kuuntelee toisten tarinoita jne. ei voi kuin olla kiitollinen, miten helpolla sitä on päässyt. Eilinen taas, tultiin tarhasta kotiin, leikittiin ulkona hetki, syötiin, leikittiin hiukan lisää, nyt sisällä, tasan kuudelta nukkumaan, eikä inahdustakaan ennen kuin tänä aamulla klo 06.15. On sitä huonompiakin tapoja herätä kun oman lapsensa kikatus viereisessä huoneessa.

Tänään pitäs tulla yläkerran portaat elementteinä. Tai onhan sinne ollut portaat koko ajan, mutta ne on mun itte tekemät, eikä oikein edustuskelpoiset (hintaa tuli alle satku). Kyllä nekin kelpais, mutta ei noi uudet niin kalliit ollu kun tutun kaupalla sai. Jospa alkas taas rakentaa yläkertaa. Kyllähän sitä nytkin voisi käyttää, mutta kun se on ihan vähän kesken, eikä mitään tarvetta ole, niin ei ole tullut käytettyä.

Olihan kunnon lämpöaalto, alkoi jo tuntumaan kesältä, parhaillaan mittari näytti hiukan reilut 31 astetta. Tarkeni ottaa aurinkoa, aivan mahtava viikonloppu takana, grillausta, auringonottoa, uimista/rannalla viihtymistä, moottoripyöräilyä jne.

Nyt on taivas harmaa ja vettä pitäisi sadella kohta, mutta eipä haittaa, välillä näin niin saa kasvimaakin vettä. Ja sitäpaitsi, lauantaina viikoksi Kroatiaan, vaimo ottaa aurinkoa ja mä sukellan.

Olin muuten jo joku aika sitten suomessa kevään ekalla sukelluksella Hangossa. Hiukkasen viileetä mennä märkäpuvulla, 12 metrissä tietokone näytti veden lämpötilaksi 4 astetta. Eipä se kyllä paljoa tuosta lämpenä tuolla syvemmällä. Koatiassa toivottavasti hiukan lämpimämpää vodaa.

Hääpäivä:
Minä kun olen tälläinen romanttinen henkilö, niin en sitten edes muistanut, että meillähän oli hääpäivä viikonloppuna. Onneksi vaimo ei välitä joutavista ja oli itse järjestänyt ohjelmaa. Lapsi hoitoon ja auton keula kohti Kotkaa. Käytiin Maretariumissa, Vellamossa, Merimuseossa ja sapokan vesipuistossa. Niin ja syömässä meren rannalla sijaitsevassa ravintolassa. Ei mitään niin ihmeellistä, mutta aivan mahtava päivä, ja ilta... Saatiin viettää aikaa kahdestaan ja viihdyttiin kyllä molemmat.

Alkaahan se kevät sieltä pikkuhiljaa hiipiä. Mopo piti huoltaa ja käynnistellä (ja ihan pikkuisen polttaa kumia tallissa) ynnä muita kevään toimia.

P..keleen lumi hajotti lumiesteen katolta ja este teki alas tullessaan isot reiät kattopelteihin. Tulin myös itte alas samalla kertaa. Vaimo oli vahtimassa ja kysäisi varovaisesti: "ootko ok?" Kun vastailin että joo, niin alkoi naurun räkätys... Ilmeisen hauskan näköistä... Piti kaivaa lapiolla jalat esiin.

Noo, aluskate säilyi ehjänä ja leikkaan rikkoutuneet pellinsiivut (3kpl) pois ja laitan uudet n. 1,5m pätkät peltiä tilalle.

Jonkinlainen kevätlaiskuus on iskenyt. En ole tehnyt pitkään aikaan yläkerrassa mitään, joten se on edelleen vaiheessa. Jospa saisi taas jossain vaiheessa inspistä, katotaan nyt. Ens viikonloppu menee kyllä harakoille, pitää lähteä koiran kanssa kotiseudulle, kummin maahanpanijaiset.

Salilla kävin viime vkl ekaa kertaa taas pitkään aikaan. Eikä tähän ikään mennessä ole vieläkään tullut yhtään järkeä päähän. Kun totesin, että täähän menee samoilla painoilla kuin reilu puoli vuotta sitten, niin ei muuta kuin hullu pumppaus päälle. On sitten vieläkin paikat kipeänä... Maanantai-iltana kävin sitten vielä puolen tunnin juoksulenkin koiran kanssa, jotta paikat vertyisi. No ei vertynyt, vaan koska juoksussakin on ollu taukoa, niin myös jalat meni kipeäksi.

Mukula on oma herttainen itsensä. Kiipeilee, juoksee, nyhtää kaiken kaman lattialle jne jne. Raskasta, todella raskasta. Silti en hetkeäkään vaihtaisi pois :-)

Lahdessakin tuli käytyä morjestamassa vanhoja tuttuja ja näyttämässä mukulaa, tuntuu sielläkin asiat pyörivän omaa mukavaa rataansa.

Pakkaset vaan jatkuu, tänä aamunakin oli taasen 25 raatia miinuksen puolella, aika koleeta. Koira kyllä jaksaa leikkiä vaikka tunnin ulkona, mutta itteä alkaa palelemaan. Auto lämppärissä tuntikausia aamuisin ajastimella, sisätilan lämmitin on muuten yllättävän mukava keksintö näin kovilla pakkasilla. Vaimo kyllä lähtee lämpimästä tallista liikkeelle, mutta sillä ei sisätilan lämppariä olekkaan. No, en viikon loppupuolella pitäs alkaa lauhtumaan. Kevättä odotellessa :-) Ja mitäpä noista pakkasista, laittaa vaan puita uuniin niin lämpöä riittää.

Lapsonen kasvaa ja kehittyy edelleen. Painoa on vajaa kymmenen kiloa, siro keijukainen edelleen. Kävelee ja juoksee ympäri taloa, ettei meinaa perässä pysyä. Sanoja alkaa pikkuhiljaa muodostua oikeasti, hampaita on suu täynnä, sen huomaa mm. siitä, kun yrität ottaa sen suusta jonkun sen imuroiman jutun pois ja pikkuneiti puree sua sormesta... Päiväkodissa menee loistavasti, viihtyy hyvin, eikä kiukuttele viedessä. Kun haen tytön tarhasta, niin huomaa kyllä, että on aika kiva kun isi tulee hakemaan. Viimeksi satutti jalkansa, kun piti rynnätä isojen legopalikoiden yli isin sylkkyyn.

Yläkerta alkaa valmistumaan, tapettia vedelty seiniin, laminaattia lattiaan jne. Uudet portaat on tilauksessa, vessan lattian laatoitin. Molemmat makkarit suht valmiit listoja lukuunottamatta, aula, wc ja vaatehuone enemmän kesken. Noooo, eipä kiirettä tosiaankaan. Mutta nyt kevään ja kesän aikana pitäs tulla valmista joka suhteessa, ihan pihaa myöten, saa nähdä mitä tekemistä sitä sitten keksii. Ajatusta olisi firman perustamisesta, kolaripyörien rakentelusta (taas, oon rakennellu aiemminkin) ja tietenkin suunnitelmissa on vielä yhden talon rakentaminen, se tosin on ajankohtainen vasta kun lapsi on isompi, ehkä neljän-viiden vuoden kuluttua. Kesämökki saattas olla myös mukava, tosin ilomantsista löytyy suvun puolesta mökkejä ihan riittävästi, mutta lähempää? Myös mehiläisten hoito kiinnostaisi harrastuksena, mutta vaimo sotii vastaan. Kyllä mä sen vielä pehmitän :-)

Isäkuukausi, eli kuusi viikkoa olisi sitten ohi ja töihin on palattu. Työmatka lyheni, eikä tarvi kärsiä kehä1:n ruuhkissa, työkin mielekkäämpää, joten ei valittamista. Tietysti ekä päivä on vähän tervan juontia, mutta kyllä se tästä taas... Mutta olihan mukava kokemus olla himassa puolitoista kuukautta lapsen kanssa, osaa taas suhtautua asioihin oikein. Tammikuussa olisi edessä päiväkotiin meno, siihen asti mummi hoitaa nää muutamat välipäivät (vaimo jää "kesälomalle" tammikuun alusta) Ekaa joulua odotetaan innolla koko perhe.

Lunta ja pakkasta piisaa, niin kuin toivoinkin. Lumityöt isolla pihalla on ainoa huono puoli.

Mukula kasvaa ja kehittyy oikein mukavasti. Konttaa ympäri mökkiä, juttelee omalla kielellään koko ajan. Sanoja tapailee kyllä suomeksikin, mutta ei oikein vielä uskalla sanoa, että ymmärrettävästi. Ollaan kyllä kuulevinamme sieltä sellaisia sanoja kuin isi ja äiti ja maito ja puuro jne jne. Osaa jo seistä ihan ilman tukea ja muutama askelkin on otettu, mutta kovin horjuvaa ja satunnaista edelleen. Ruokapuoli on siirtynyt oikeastaan kokonaan normiruokaan ja maitoon.

Koira on oma mukava itsensä. Vauvaan suhtautuminen sen kun paranee. Suorastaan huolehtii siitä omalta osaltaan.

Alkaa sitten olemaan kesä lusittu. Pyörä piti laittaa seisontaan, autoon talvirenkaat, uunia pitää lämmittää jne. Kakara pyörii sen verran lattioilla, että pidetään lattialämmitys päällä jatkuvasti, eipähän ainakaan saa kylmää. Vaimo kävi lapsen kanssa Ilomantsissa ja sillä reissulla lapsi sai ekan flussansa, tai ainakin nenä vuotaa, muita oireita ei olekkaan. Sataa jatkuvasti, koira on ulkoilun jälkeen märkä ja rapainen, teitä on näköjään jo suolattu, rapa lentää yms. syksypaskaa. En selkeästi ole oikein syys-ihmisiä...

Pakkaspäivät on kyllä mukavia, tulis jo kunnon talvi. Pakkanen ja lumi olis paljon parempi kuin tämmönen rapakeli, pimeyskin helpottaisi vähän kun satas lunta.

Yläkerta on hyvässä vaiheessa, raapaisin latttialevyt paikoilleen, ettei tarvi lautojen/kattotuolien alapaarteiden päällä taitella. Seinät on villoitettu ja muovitettu, tällä hetkellä villoitan ja muovitan vinoja kattoja, paskaa hommaa. Onneksi se on kohta tehty ja sitten enää pienelle tasaiselle katto-osuudelle villat niin lämmintä piisaa. Viemärit ja vedet vetelin paikoilleen, sähköputket myös. IV-kanavat sain myös paikoilleen, poistoputket kyllä uupuu vielä, mutta ne on niin lyhyet ja kokonaan lämpimällä puolella, ettei kiirettä (tuloputket tulpattuna tällä hetkellä) Eristettä tulee vinoille osille 35cm, suoralle katto-osuudelle 45cm, pitäs riittää aika mukavasti. Pirusti siellä on kyllä tilaa...

Nyt pitäs sinnitellä pari viikkoa töissä, sitten puolentoista kuukauden vanhempainvapaat, vai mikä isäkuukausi se on. Sen jälkeen siirrynkin pääkonttorille töihin niin lyhenee tuo työmatkakin.

Miten voi seittemän kuun ikäinen mukula "melkein" kiivetä pois pinnasängystään? Ok, pohja oli ylemmässä asennossa, mutta silti... Pitipä sitten pika pikaa laskea pohja ala-asentoon, ettei satu vahinkoa. Mukula nousee sujuvasti seisomaan kaikkea mahdollista vasten, kiipeää esteiden yli jos vaan saa jostain kiinni, sylissä ollessa pyörii kuin riiminhärkäpötkö :-) Konttaaminen/ryömiminen sujuu oikein vauhdikkaasti. Ensin se oli siinä sun selän takana lattialla, sitten se onkin jo makuuhuoneessa nyhtämässä tavaraa alas kaapista tai eteisessä repimässä koiran turkista karvatukkoja.

Pitää muuten mainita, että tuo sakemanni on fiksumpi kuin päällepäin näyttää. Kyllä se tajuaa, että tuo pieni ihminen on hento ja sitä pitää varoa, mutta kyllä sen kanssa voi leikkiä. Ja jos se kiipeää päälle, niin pitää nousta todella varovasti. Jos se vollottaa, sitä pitää lohduttaa nuolaisemalla naamasta. Lattialle pudonneet ruokajutut pitää nuolla pois, ettei isojen ihmisten tarvi siivota. Jos pieni ihminen vaikuttaa väsyneeltä, pitää sen antaa olla mahaa vasten ja levätä siinä lämpimässä.

Taloon laitoin kaikki ikkunoiden ja ovien ympärykset ja nurkkalaudat paikoilleen. Ulkopuoli on täten valmis. Yläkertaa alettiin tekemään, jotta on talveksi jotain puuhaa. Sinne on tulossa pari makkaria, veski, vaatehuone ja aula. Mihin meidän perhe tarvitsee neljää makuuhuonetta, en tiedä. Hyvin mahdutaan nykyiseen kahteenkin. Meinattiin kyllä, että muutetaan vaimon kanssa yläkertaan, laitetaan toiseen makkariin tietokoneet ja tölsöt jne. ja jätetään koira ja mukula alakertaan.

Lämmintä piisaa kuin etelässä, vaikka on jo elokuun puoliväli, eipä valittamista. Viikonloppuna piti tehdä pikavisiitti vauvan ja anopin kanssa Ilomantsiin uki syntymäpäiville. Onneksi asu oli vapaa (sortsit ja hihaton) Veljeskaartin (yht. 4kpl) kanssa piti lähteä käymään kesämökillä kattomassa, onko puita kaatunut mökin päälle, mutta helteessä ei viittinyt soutaa lahden yli (reilu puoli kilsaa suuntaansa), joten uitiin sitten. Yksi koivu oli kaatunut aitan päälle, ei vahinkoja. Pudotettiin se pois ja sillä selvä. Ja uitiin takaisin :-) Viilensi mukavasti.

Vauva syö ja nukkuu edelleen loistavasti. Ja on kiltisti. Painoa on kertynyt jo n. seitsemän kiloa, aika jötkäle.

Viikoloppu tulossa, taidan nauttia kesäsäästä ja alkaa tekemään ikkunoiden ja ovien ympäryksiä valmiiksi. Vaimo onkin jo maalannut talon.

Joo, ei tullut ryypättyä polttareissa, sen verran saunakaljaa, että piti tulla taksilla kotiin, mutta ei muuta. Ei edes krapulaa. Splättistä pelatessa tuli kyllä mustelmia senkin edestä. Viimeiseksi otettiin sellanen "leikkimielinen" kilpailu, porukka jaettiin kahteen joukkueeseen, joukkueet käveli hissukseen toisiaan kohti pistäen kuulia menemään, kuka kesti pisimpään pystyssä oli "voittaja". No jouduin luovuttamaan ennen kuin toisesta joukkueesta oli luovuttanut kukaan kun kaikki tuntuivat ampuvan minua, syykin selvisi, joukkue"toverini" olivat luovuttaneet jo hyvissä ajoin, joten toisen joukkueen kaikki jäsenet ampuivat pelkästään mua... Mutta hauskaa oli :-) Liikuttiin hyvin varustetulla bussilla, syötiin hyvin ja vietettiin iltaa kunnon tiloissa ihan keskustan tuntumassa.

Niin se vauva... Oppi sitten ryömimään. Mihinkään ei voi jättää hetkeksikään vahtimatta. Sohvalle yritettiin, mutta vaikka rakennat esteet sohvatyynyistä, viltistä, sohvapöydästä jne, niin kakara kiipeää sujuvasti yli, rasittavaa. Lattialla on muuten hyvä, mutta jos se löytää sieltä jotain, niin imuroi samantien parempiin suihin. Terassilla muuten hyvä, mutta vaikka pinta-alaa riittä, saa ipana ähelettyä itsenä tuota pikaa reunalle ja siitähän on jo pudotusta.

Eilen se sai päähänsä, että isin korva on vallan ihana leikkikalu. Sitä voi repiä mielensä mukaan ja vaikka vähän puraista niillä kahdella hampaalla mitä suusta löytyy. Kirjat, kaukosäätimet ja kännykät on suurinta herkkua ja niihin pitää päästä käsiksi vaikka isin mahan yli. Isyysvapaat alkaisi marraskuun alkupuolella, voipi tulla rentouttavat puolitoista kuukautta... Koko ajan tulee uusia ääniä ja uusia taitoja, kahta lelua voi esimerkiksi hakata toisiaan vasten ja sitten kun sormet jää väliin, voi hetken parkua ja yrittää uudestaan. Mutta empä ole koskaan kuvitellutkaan voivani rakastaa jotain niin paljon kuin tytärtäni (ja vaimoani) Ja tytär tuntuu myös tykkäävän isistä, ainakin se hihkuu innoissaan heti kun tulen kotiin...