Mietimpä tässä muutamaa vastinparia ja miksi niiden ajatellaan lopulta olevan niin kaukana toisistaan. Ensimmäinen et miksi anarkistit ja natsit tuppaa jatkuvasti olemaan toisiaan vastaan? Ja sit toinen taas on kristityt ja kommunistit.
Jos katsotaan mikä natsi oikeastaan on, niin taustallahan on kansallissosialismi eli kansallinen sosialismi. Toisinsanoen nationalistisessa ajattelussa ihmiset ovat jakautuneet kansakuntiin ja että kansallisvaltio on hyvä tapa järjestää hallinto. Sosialismilla taas tarkoitetaan tuotantokoneiston yhteistä omistamista. Eli yhdistelmä on kansallisvaltio joka hallinnoi taloutta. Ehkä eniten ristiriidassa tämän ajatuksen kanssa olisi vapaat markkinat.
Anarkisti taas ajaa hierarkiatonta yhteiskuntaa. Voisiko sanoa että anarkistisessa ideaalissa asiat päätetään yhdessä. Jos tämän vapauden ulottaa talouteen, niin siinä on toki suuri ristiriita sosialismin kanssa. Mutta moni anarkisti kannattaa samalla myös sosialismia tai kommunismia. Hierarkiatonta yhteisomistajuutta. Joten mikä lopulta on ristiriitana anarkistisen sosialismin ja kansallissosialismin välillä? Anarkistisessa sosialismissa on ajatuksena että ihmiset ovat järjestäytyneet vapaaehtoisiin ryhmittymiin ja toimivat yhteiseksi hyväksi. Kansallissosialismissa yhteisönä toimii taas kansakunta. Onko tässä lopulta niin suurta ristiriitaa?
Luulempa kuitenkin, että suurin ristiriita löytyy historiasta. Natsi-Saksan kansallissosialismista on tullut kansallissosialismin kasvot, aivan kuten Neuvostoliitto on edustanut kommunismin kasvoja. Kyseistä aikaa leimasi imperialismi, rotuhierarkia sekä kansakuntien hierarkia. Natsi-Saksasta on pitkälti tullut tuona aikana yleisesti kannatettujen aatteiden ilmentymä. On tavallaan kiillotettu omaa kuvaa maalaamalla vihollinen eli natsit erityisen pahaksi porukaksi. Häviäjä onkin sopiva syntipukki.
Käsityksemme natsi-Saksasta on siis muokannut kuvaa siitä, miten näemme kansallissosialismin. Toisaalta uusnatsit ovat myös omaksuneet kansallissosialisminsa nimenomaan natsi-Saksan esimerkistä kyseenalaistamatta niinkään sitä.
Toinen pari mistä halusin puhua on kommunistit ja kristityt. Kommunismi on yleisesti hyvin uskontovastaista, vaikka kommunismin ideaali "kaikilta kykyjensä mukaan, kaikille tarpeensa mukaan" sopii hyvin esimerkiksi kristilliseen ideaali. Oikeastaan kristillinen filosofia on pohjimmiltaan nöyrtymistä ja kaikesta luopumista muiden hyväksi. Mistä siis löytyy ristiriita?
Ristiriitaa täytyy jälleen lähteä hakemaan historiasta. Kommunismin luonteeseen on pitkälti vaikuttanut Marxin ja Engelsin ajatukset. Nämä 1800-luvun ajattelijat edustivat materialistista maailmankuvaa, joka oli tietenkin ristiriidassa kristillisen hengellisen maailmankuvan kanssa. Kristinusko ei myöskään käytännössä ole koskaan edustanut perimmäistä ihannettaan, vaan se on toiminut usein vallan ja sorron välineenä.
Voisi siis oikeastaan ajatella ettei kommunismi vastusta niinkään uskonnollista hengellisyyttä, kuin että se pitää sitä virheellisenä ja turhana maailmankuvana.
Tiedot
- Luokittelu
- Muut
- Perustettu
- Ennen yhteisöajanlaskun alkua
- Tilastot
- Käyntejä: 3 117 (1.7.2008 alkaen)
- Koko
- 37 jäsentä
- Tyttöjä: 7 (19 %)
- Poikia: 30 (81 %)
- Keski-ikä
- 36,0 vuotta
- Otos: 26 jäsentä
- Tyttöjen keski-ikä: 36,3 vuotta
- Poikien keski-ikä: 35,9 vuotta
Jäsenet (37)
« Uudemmat
-
Vanhemmat »
Natsit ja anarkistit, kommunistit ja kristitytTiistai 05.07.2016 03:06
- Luokiteltu yhteisöihin
- Anarkismi Elämänkatsomus ja filosofia,
- Kansallissosialismi Politiikka,
- Kommunismi Muut,
- Sosiologia Koulu ja opiskelu,
- † uskon Jumalaan † Mielipiteet
Miksi kansalaispalkka?Tiistai 03.02.2015 01:26
1. Tasavertaisemmat työmarkkinat
Kansalaispalkka poistaisi pakotteen tehdä paskatöitä henkensä pitimiksi. Tämä on yksi iso syy miksi markkinatalouspohjainen palkkaohjaus ei toimi käytännössä. Korkeassa asemassa olevat kykenevät pakottamaan heikommassa asemassa olevat tekemään mitä tahansa töitä henkensä pitimiksi. Kansalaispalkan turvatessa perustarpeet tällaiset työt joko katoaisivat tai ne kehittyvät houkuttelevammiksi. Vastikkeeton perustarpeiden turvaaminen kaikille on siis pakollista, jotta markkinaohjautuva palkkakehitys voisi edes teoriassa toimia.
2. Vähemmän byrokratiaa
Kansalaispalkka poistaisi turhaa byrokratiaa, kun se turvaisi automaattisesti jokaisen kansalaisen perustarpeet. Se ei toki tarkoittaisi kaikkien tukimuotojen poistumista, mutta osa tuen saajista pärjäisi varmasti pelkästään kansalaispalkalla. Tämä jättäisi heidät kokonaan pois raskaammista tukijärjestelmistä, keventäen järjestelmän taakkaa.
3. Kaikesta työstä tulee kannattavaa
Kansalaispalkan myötä ei enää olisi palkkaloukkuja. Kaikki ansiot olisivat kotiinpäin. Tämän vuoksi oikeastaan myös kaikenlaisista paskatöistä ja hanttihommista tulisi kannattavampia, koska ihmiset kokisivat ne houkuttelevammiksi. Tämän seurauksena siin ihmiset hakeutuisivat matalapalkkaisiin ja määräaikaisiin töihin pakon sijasta omasta vapaasta tahdosta. Yhteiskuntamme osoittaa hyvin, miten vapaatahto toimii huomattavasti parempana motivaattorina kuin pakko. Kuvitelkaa tilanne, että mainosten jakaja voisi halutessaan elää "kuntoharrastuksellaan".
4. Luo varmuutta
Kansalaispalkka loisi myös varmuutta omaan toimeentuloon. Se poistaisi stressin siitä, millä ensi kuussa elää. Tämä tukisi ostovoiman varmuutta, jonka myötä talous voisi paremmin. Ostovoiman varmuus tasoittaisi suhdanteita, minkä vuoksi talousjärjestelmäämme sisäänrakentuneet ajoittaiset talouskriisit eivät iskisi niin kovasti ja tasaantuisivat nopeammin. Kansalaispalkka hyödyttäisi varsinkin pienyrittäjää, jonka perustulo ei olisi enää jatkuvasti vaakalaudalla ja jotka muuten jäävät perinteisten tukien ulkopuolelle.
Mitä se vaatii?
Kansalaispalkka vaatisi raskaampaa verotusta. Kuitenkaan se ei monilla vaikuttaisi juuri tulotasoon, sillä verotuksessa menetetyt palkkatulot saataisiin takaisin kansalaispalkan muodossa. Suurimmat suorat määrälliset vaikutukset kohdistuisivat tietenkin korkeimpiin tuloluokkiin. Näin käy usein toki muutenkin prosentuaalisessa verotuksessa. Suuri tuloisilla on tietenkin enemmän myös mistä ottaa. Kansalaispalkan monipuoliset hyödyt eivät kuitenkaan jäisi pelkästään matalapalkkaisille, vaan myös suurituloiset pääsisivät nauttimaan sen runsaista hyödyistä. Loppujenlopuksi siis työn prosentuaalinen kannattavuus alenisi hieman, mutta kaikkesta työstä tulisi kannattavaa.
*Kommunismi epäonnistui siinä, että se kielsi kokonaan ihmisten tarvitsevan palkan kaltaista kannustinta. Kapitalismi on epäonnistunut siinä, että se kuvittelee, ettei ihminen tarvitse markkinavoimien lisäksi muuta.*
Kansalaispalkka poistaisi pakotteen tehdä paskatöitä henkensä pitimiksi. Tämä on yksi iso syy miksi markkinatalouspohjainen palkkaohjaus ei toimi käytännössä. Korkeassa asemassa olevat kykenevät pakottamaan heikommassa asemassa olevat tekemään mitä tahansa töitä henkensä pitimiksi. Kansalaispalkan turvatessa perustarpeet tällaiset työt joko katoaisivat tai ne kehittyvät houkuttelevammiksi. Vastikkeeton perustarpeiden turvaaminen kaikille on siis pakollista, jotta markkinaohjautuva palkkakehitys voisi edes teoriassa toimia.
2. Vähemmän byrokratiaa
Kansalaispalkka poistaisi turhaa byrokratiaa, kun se turvaisi automaattisesti jokaisen kansalaisen perustarpeet. Se ei toki tarkoittaisi kaikkien tukimuotojen poistumista, mutta osa tuen saajista pärjäisi varmasti pelkästään kansalaispalkalla. Tämä jättäisi heidät kokonaan pois raskaammista tukijärjestelmistä, keventäen järjestelmän taakkaa.
3. Kaikesta työstä tulee kannattavaa
Kansalaispalkan myötä ei enää olisi palkkaloukkuja. Kaikki ansiot olisivat kotiinpäin. Tämän vuoksi oikeastaan myös kaikenlaisista paskatöistä ja hanttihommista tulisi kannattavampia, koska ihmiset kokisivat ne houkuttelevammiksi. Tämän seurauksena siin ihmiset hakeutuisivat matalapalkkaisiin ja määräaikaisiin töihin pakon sijasta omasta vapaasta tahdosta. Yhteiskuntamme osoittaa hyvin, miten vapaatahto toimii huomattavasti parempana motivaattorina kuin pakko. Kuvitelkaa tilanne, että mainosten jakaja voisi halutessaan elää "kuntoharrastuksellaan".
4. Luo varmuutta
Kansalaispalkka loisi myös varmuutta omaan toimeentuloon. Se poistaisi stressin siitä, millä ensi kuussa elää. Tämä tukisi ostovoiman varmuutta, jonka myötä talous voisi paremmin. Ostovoiman varmuus tasoittaisi suhdanteita, minkä vuoksi talousjärjestelmäämme sisäänrakentuneet ajoittaiset talouskriisit eivät iskisi niin kovasti ja tasaantuisivat nopeammin. Kansalaispalkka hyödyttäisi varsinkin pienyrittäjää, jonka perustulo ei olisi enää jatkuvasti vaakalaudalla ja jotka muuten jäävät perinteisten tukien ulkopuolelle.
Mitä se vaatii?
Kansalaispalkka vaatisi raskaampaa verotusta. Kuitenkaan se ei monilla vaikuttaisi juuri tulotasoon, sillä verotuksessa menetetyt palkkatulot saataisiin takaisin kansalaispalkan muodossa. Suurimmat suorat määrälliset vaikutukset kohdistuisivat tietenkin korkeimpiin tuloluokkiin. Näin käy usein toki muutenkin prosentuaalisessa verotuksessa. Suuri tuloisilla on tietenkin enemmän myös mistä ottaa. Kansalaispalkan monipuoliset hyödyt eivät kuitenkaan jäisi pelkästään matalapalkkaisille, vaan myös suurituloiset pääsisivät nauttimaan sen runsaista hyödyistä. Loppujenlopuksi siis työn prosentuaalinen kannattavuus alenisi hieman, mutta kaikkesta työstä tulisi kannattavaa.
*Kommunismi epäonnistui siinä, että se kielsi kokonaan ihmisten tarvitsevan palkan kaltaista kannustinta. Kapitalismi on epäonnistunut siinä, että se kuvittelee, ettei ihminen tarvitse markkinavoimien lisäksi muuta.*
- Luokiteltu yhteisöihin
- Kapitalismi Mielipiteet,
- Kauppaopiston naiset Koulu ja opiskelu,
- Kommunismi Muut,
- Perustulo Mielipiteet,
- Vihreät Mielipiteet
Quotes from Ernesto 'che' Guevara aka "The butcher of the cabin" which are not that cool...Torstai 05.12.2013 10:07
1.Youngsters must abstain their selves from ungrateful questionings on the mandates of the government. Instead, they (the youngsters) have to dedicate their lives in studies, work and the army.
2.Youngsters have to learn how to think and act like the mass. It’s a crime to think as individuals!
3. "If the missiles had stayed (in Cuba), we would have used them against USA's own heart, including New York. We must never stablish a peaceful coexistence. In this fight of death between two sistems we have to survive until the final victory. We have to walk on the path of liberation even if it costs millions of victims due to atomic weapons" (Guevara supported Fidel Castro confrontation against USA with nuclear weapons in 1962)
4. "All Newspapers have to be eliminated. A revolution can't be done with freedom of speech"
5. "To Execute men by firing squad, the judicial trials are unnecessary. These procedures are an archaic burgeois detail. This is a revolution! and a revolutionary must become un a cold hearted killing machine motivated by pure hutred"
6. "Hatred is the main element in our fight!. That hatred which is so violent that drags the human being far beyond its natural boundaries, transforming the human into a violent and cold blooded killing machine. Our soldiers must be like this"
7. "The niggars, those magnificent African specimens who had preserve their racial pureness thanks to the lack of hygiene; they had seen their money taken by a new slave specimen: the Portuguese. The disdain and poorness join them together in the daily struggle, but the way to face life separate them completely”.
8. “The indolent and dreamy nigger spends his pennies on any frivolity or booze to get drunk with, the European has a working and sparing tradition that follows him/her until this corner of America and motivates him/her to progress, regardless of his/her own individual aspirations”
9. Guevara telling the story about how he killed a man named Eutimio: “I ended the problem shooting at him on his right temple with a 32. He gagged a while and died. When I proceeded to steal his belongings I couldn’t take off his watch which was tight with a chain to the belt, then he said with a voice unshaken fearless voice ‘take it, boy, I don’t care…’ I did that and his belongings became mine”. Subsequently Guevara would write on his journey: “ killing a human being is something ugly, but educating. From now on, nobody here will call me again the tooth puller of the guerilla”
10. Guevera on that same murder: “I have to confess you father, in that moment I realized I really like to kill”
- Luokiteltu yhteisöihin
- Antikommunismi Elämänkatsomus ja filosofia,
- Che Guevara Elämänkatsomus ja filosofia,
- Che Guevara was a murderer... Mielipiteet,
- Kommunismi Muut
Sosiologian perusteet osa 2. - Karl Marx ja KapitalismiTorstai 28.11.2013 20:10
Karl Marx (1818 - 1883) katsoi, että ihmisen elämän määräävin tekijä on hänen asemansa ihmiselämän kannalta tärkeissä tuotantosuhteissa. Marx jakoi ihmiset tämän mukaan kahtia tuotontavälineiden omistajiin ja omistamattomiin, kapitalisteihin ja työläisiin. Marxin keskeisin teos on Pääoma osa yksi, jossa hänen oli tarkoitus tarkastella kapitalismin koneistoa puhtaimmillaan. Pääomasta oli tarkoitus julkaista kaikkiaan neljä osaa, joissa siirryttäisiin kirja kirjalta puhtaasta kapitalismin teorista tarkastelemaan lopulta kapitalismia käytännöllisessä maailmassa. Marx ei kuitenkaan koskaan saanut Pääoman muita osia valmiiksi.
Kapitalismin keskeinen ongelma liittyy pääoman omistajan ja pääoman lisäarvon tuottajan väliseen ristiriitaan. Kapitalisti sijoittaa pääoman, eli hankkii tuotantokoneiston ja raaka-aineet. Kapitalisti palkkaa työläiset valmistamaan tuotteita ja myy nämä suurempaan hintaan, kuin niiden valmistamiseen on tarvittu pääomaa. Ristiriita syntyy siitä, kun Marx katsoo tuotteen lisäarvon syntyvän työläisen panoksesta. Oikeastaan tämä suhde on keskeistä, jotta kapitalismi toimisi. Kapitalistin on saatava suurempi arvo valmiista tuotteesta, kuin mitä sen valmistukseen on käytetty. Kuitenkin työläinen tuottaa tuotteen lisäarvon, jonka kapitalisti omii itselleen. Kapitalisti menestyy siis sitä paremmin, mitä pienempää palkkaa hän pystyy työläisille maksamaan, vaikka lisäarvon tuottaa työläisten tekemä työ.
Lisäksi tuotantovälineiden omistajilla on ideoiden ja merkitysten määrittelyvalta. Markkinatalouden lait saadaan vaikuttamaan siltä, kuin ne olisivat välttämättömiä luonnonlakeja, vaikka asia ei olekkaan näin. Lisäksi pääomalla on taipumus kasaantua harvoille yksilöille.
Marx näkee kuitenkin myös kapitalistin järjestelmän vankina, joka palvelee suurta kasvotonta pääomaa. Hän on sidottu tavallaan markkinatalouden lakeihin kasvattamaan pääomaa. Kapitalistin pahin painajainen ei liitykkään työväenluokkaan, vaan toisiin kapitalisteihin. Kapitalistin on oltava aina valppaana ja kehityttävä, jottei toinen kapitalisti valtaisi hänen markkinoitaan. Tästä seuraa voittojen pienenemisen tendenssi.
Pärjätäkseen kilpailussa kapitalistin on pyrittävä jatkuvasti tehostamaan tuotantoaan. Tuotannon tehostaminen puolestaan vaatii kapitalistia sijoittamaan uuttaa pääomaa uuteen tuotantotekniikkaan, jotta hän pysyisi kilpailussa mukana. Tämä auttaa kuitenkin vain hetken ajan, ennen kuin kilpailijat ottavat saman tekniikan käyttöön ja kapitalistin on jälleen tehostettava tuotantoaan. Kapitalisti on siis pakotettu etsimään jatkuvasti uusia keinoja tehostaa tuotantoaan ja sijoittamaan uutta pääomaa tuotannon tehostamiseen. Tämä johtaa lopulta siihen, että tuotannon tehostamiseen tarvittava uusi pääoma ylittää tehostamisesta saadut hyödyt, jolloin saatavat voitot pienenevät jatkuvasti. Tämä on kapitalismin sisäinen ristiriita, jossa pääoman jatkuvan kasvun tavoittelu johtaa yhä pieneneviin voittoihin.
Loppujen lopuksi Marx tahtoi yhdistää nämä kaksi luokkaa, joista toinen kapitalismissa dominoi toista.
Max Weber (1864 - 1920) näki modernin kapitalismin kuitenkin erityisen rationaalisena. Moderni kapitalismi perustui vapaaseen vaihdantaan, eikä esimerkiksi maaorjuuteen tai merirosvoukseen. Hän katsoi, että ahneus ja voittojen tavoittelu sinällään ovat olleet aina olemassa, mutta moderni kapitalismi on tähän mennessä kaikkein rationaalisin ja ennustettavin kapitalismin muoto. Weber kuitenkin ansaitsee enemmän huomiota kuin pelkästään Marxin loppu sitaattina, eli Weberistä sitten vielä myöhemmin lisää.
Lähteet:
Sosiologia, Kimmo Saaristo, Kimmo Jokinen, WSOY, 2010
Klassinen sosiologia ja moderni maailma, Jari Aro, Pertti Jokivuori, WSOYpro, 2010
Kapitalismin keskeinen ongelma liittyy pääoman omistajan ja pääoman lisäarvon tuottajan väliseen ristiriitaan. Kapitalisti sijoittaa pääoman, eli hankkii tuotantokoneiston ja raaka-aineet. Kapitalisti palkkaa työläiset valmistamaan tuotteita ja myy nämä suurempaan hintaan, kuin niiden valmistamiseen on tarvittu pääomaa. Ristiriita syntyy siitä, kun Marx katsoo tuotteen lisäarvon syntyvän työläisen panoksesta. Oikeastaan tämä suhde on keskeistä, jotta kapitalismi toimisi. Kapitalistin on saatava suurempi arvo valmiista tuotteesta, kuin mitä sen valmistukseen on käytetty. Kuitenkin työläinen tuottaa tuotteen lisäarvon, jonka kapitalisti omii itselleen. Kapitalisti menestyy siis sitä paremmin, mitä pienempää palkkaa hän pystyy työläisille maksamaan, vaikka lisäarvon tuottaa työläisten tekemä työ.
Lisäksi tuotantovälineiden omistajilla on ideoiden ja merkitysten määrittelyvalta. Markkinatalouden lait saadaan vaikuttamaan siltä, kuin ne olisivat välttämättömiä luonnonlakeja, vaikka asia ei olekkaan näin. Lisäksi pääomalla on taipumus kasaantua harvoille yksilöille.
Marx näkee kuitenkin myös kapitalistin järjestelmän vankina, joka palvelee suurta kasvotonta pääomaa. Hän on sidottu tavallaan markkinatalouden lakeihin kasvattamaan pääomaa. Kapitalistin pahin painajainen ei liitykkään työväenluokkaan, vaan toisiin kapitalisteihin. Kapitalistin on oltava aina valppaana ja kehityttävä, jottei toinen kapitalisti valtaisi hänen markkinoitaan. Tästä seuraa voittojen pienenemisen tendenssi.
Pärjätäkseen kilpailussa kapitalistin on pyrittävä jatkuvasti tehostamaan tuotantoaan. Tuotannon tehostaminen puolestaan vaatii kapitalistia sijoittamaan uuttaa pääomaa uuteen tuotantotekniikkaan, jotta hän pysyisi kilpailussa mukana. Tämä auttaa kuitenkin vain hetken ajan, ennen kuin kilpailijat ottavat saman tekniikan käyttöön ja kapitalistin on jälleen tehostettava tuotantoaan. Kapitalisti on siis pakotettu etsimään jatkuvasti uusia keinoja tehostaa tuotantoaan ja sijoittamaan uutta pääomaa tuotannon tehostamiseen. Tämä johtaa lopulta siihen, että tuotannon tehostamiseen tarvittava uusi pääoma ylittää tehostamisesta saadut hyödyt, jolloin saatavat voitot pienenevät jatkuvasti. Tämä on kapitalismin sisäinen ristiriita, jossa pääoman jatkuvan kasvun tavoittelu johtaa yhä pieneneviin voittoihin.
Loppujen lopuksi Marx tahtoi yhdistää nämä kaksi luokkaa, joista toinen kapitalismissa dominoi toista.
Max Weber (1864 - 1920) näki modernin kapitalismin kuitenkin erityisen rationaalisena. Moderni kapitalismi perustui vapaaseen vaihdantaan, eikä esimerkiksi maaorjuuteen tai merirosvoukseen. Hän katsoi, että ahneus ja voittojen tavoittelu sinällään ovat olleet aina olemassa, mutta moderni kapitalismi on tähän mennessä kaikkein rationaalisin ja ennustettavin kapitalismin muoto. Weber kuitenkin ansaitsee enemmän huomiota kuin pelkästään Marxin loppu sitaattina, eli Weberistä sitten vielä myöhemmin lisää.
Lähteet:
Sosiologia, Kimmo Saaristo, Kimmo Jokinen, WSOY, 2010
Klassinen sosiologia ja moderni maailma, Jari Aro, Pertti Jokivuori, WSOYpro, 2010
- Luokiteltu yhteisöihin
- Duunarit Minä ja muut,
- Kapitalismi Mielipiteet,
- Karl Marx Elämänkatsomus ja filosofia,
- Kommunismi Muut,
- Sosiologia Koulu ja opiskelu
Red Faction 2Maanantai 06.05.2013 01:32
Peli: Red Faction 2
Alusta: PC
Muut alustat: PS 2, Nindento Game Cube, Xbox
Julkaistu: 2002-03
Kapinan jatko starttaa käyntiin viisi vuotta edellisen osan tapahtumien jälkeen. Punaiselta planeetalta on on loikatu takaisin maan kamaralle jonka pinnalla vallitsee sekava sotatilanne. Pelin pääosassa toimivat supersotilaat ovat tiktaattorin määräyksestä päätetty teloittaa mutta he ovat päässeet pakenemaan kohtalon kouraa ja taistelevat punakapinnallisten puolella. Päätehtävänään pelin punikilla on saattaa diktaattori haudan lepoon.
Ensimmäiseen osaan nähden muutokset ovat pieniä. No paikkojen tuhoaminen toki on kehittynyt ja graafinen anti on hiukan vähemmän puisevaa. Ääni ja musiikkipuoli yltää keskitson paremmalle puolelle. Ukko tuntui myös tottelevan ohajuksessa ihan hyvin niin näppäimistö hiiri yhdistelmää että myös kapulaa. Tosin ensimmäinen vaihtoehto oli aavistuksen nopeampi tilanteessa jossa useampi vihulainen hönki niskaan.
Jostakin syystä en ollut pelistä mitenkään erityisen innokas ja vaikeustaso tuntui jopa tavallisella mediumilla paikoitellen epäreilulta. Vihollisten tekoälykään ei ainakaan tämän ajan hengessä ollut mitään erityisen mahtavaa. Vihollisista puheen ollen kaikki muut ihmis/gybogityypit olivat ihan uskottavaa kamaa pelin maailmaan. Mutta kuka onkaan keksinyt soppaan sijoittaa zombiarmeijan, se jotenkin rikkoi kokonnaisuutta pahemman kerran. Jotta noiden vihulaisten posautteleminen ei olisi liian yksipuolista on mukaan ängetty myös muutama kulkuneuvokohtaus rytmittämään toimintaa. Mutta eipä nuo oikein piristäneet näin puisevan oloista putkipyssyhippailua.
Monet ovat kehuneet ykköstä paremmaksi peliksi. Teknisesti kakkonen on toimivampi, mutta ykkösen jaksoi pelata ilma isompia kyllästymisiä loppuun. Joten ehkä se ykkönen on ykkönen minunkin silmissä.
Arvosana:
6 (asteikolla 1-10)
Yhteenveto:
Historiallisen räiskintäpelin vähemmän historiallinen jatkokertomus.
Arvosteluni perustuu omaan mielipiteeseen ja yli kahdenkymmenen vuoden pelikokemukseen.
Armand
Alusta: PC
Muut alustat: PS 2, Nindento Game Cube, Xbox
Julkaistu: 2002-03
Kapinan jatko starttaa käyntiin viisi vuotta edellisen osan tapahtumien jälkeen. Punaiselta planeetalta on on loikatu takaisin maan kamaralle jonka pinnalla vallitsee sekava sotatilanne. Pelin pääosassa toimivat supersotilaat ovat tiktaattorin määräyksestä päätetty teloittaa mutta he ovat päässeet pakenemaan kohtalon kouraa ja taistelevat punakapinnallisten puolella. Päätehtävänään pelin punikilla on saattaa diktaattori haudan lepoon.
Ensimmäiseen osaan nähden muutokset ovat pieniä. No paikkojen tuhoaminen toki on kehittynyt ja graafinen anti on hiukan vähemmän puisevaa. Ääni ja musiikkipuoli yltää keskitson paremmalle puolelle. Ukko tuntui myös tottelevan ohajuksessa ihan hyvin niin näppäimistö hiiri yhdistelmää että myös kapulaa. Tosin ensimmäinen vaihtoehto oli aavistuksen nopeampi tilanteessa jossa useampi vihulainen hönki niskaan.
Jostakin syystä en ollut pelistä mitenkään erityisen innokas ja vaikeustaso tuntui jopa tavallisella mediumilla paikoitellen epäreilulta. Vihollisten tekoälykään ei ainakaan tämän ajan hengessä ollut mitään erityisen mahtavaa. Vihollisista puheen ollen kaikki muut ihmis/gybogityypit olivat ihan uskottavaa kamaa pelin maailmaan. Mutta kuka onkaan keksinyt soppaan sijoittaa zombiarmeijan, se jotenkin rikkoi kokonnaisuutta pahemman kerran. Jotta noiden vihulaisten posautteleminen ei olisi liian yksipuolista on mukaan ängetty myös muutama kulkuneuvokohtaus rytmittämään toimintaa. Mutta eipä nuo oikein piristäneet näin puisevan oloista putkipyssyhippailua.
Monet ovat kehuneet ykköstä paremmaksi peliksi. Teknisesti kakkonen on toimivampi, mutta ykkösen jaksoi pelata ilma isompia kyllästymisiä loppuun. Joten ehkä se ykkönen on ykkönen minunkin silmissä.
Arvosana:
6 (asteikolla 1-10)
Yhteenveto:
Historiallisen räiskintäpelin vähemmän historiallinen jatkokertomus.
Arvosteluni perustuu omaan mielipiteeseen ja yli kahdenkymmenen vuoden pelikokemukseen.
Armand
- Luokiteltu yhteisöihin
- Armandin Peliarvostelut Pelit,
- Kommunismi Muut,
- Pelit Harrastukset,
- Pelit 15v Kirjallisuus ja lehdet,
- red faction 2 Pelit
Kommunismi ja lastenohjelmatPerjantai 19.03.2010 02:49
Miksi kommareilla oli paremmat lastenohjelmat? Näiden parissa vartuin. Avatkaapa tv sunnuntai-aamuna ja verratkaa.
Tohtori Sykerö (DDR) http://www.youtube.com/watch?v=h5lB_TsAUJg
Myyrä/Krtek (Tshekkoslovakia) http://www.youtube.com/watch?v=r08C9uWd4lk
Nalle Luppakorva/Mis Uszatek (Puola) http://www.youtube.com/watch?v=I9suTcnlEks
Tohtori Sykerö (DDR) http://www.youtube.com/watch?v=h5lB_TsAUJg
Myyrä/Krtek (Tshekkoslovakia) http://www.youtube.com/watch?v=r08C9uWd4lk
Nalle Luppakorva/Mis Uszatek (Puola) http://www.youtube.com/watch?v=I9suTcnlEks
- Luokiteltu yhteisöihin
- Kommunismi Muut,
- Myyrä Televisio ja elokuvat,
- Nalle Luppakorva Televisio ja elokuvat,
- Tohtori Sykerö Televisio ja elokuvat,
- Vanhat Lastenohjelmat Kunniaan Televisio ja elokuvat
[Ei aihetta]Lauantai 02.05.2009 21:09
"Me kommunistit haluamme, että ihminen asetetaan liikevoittojen tavoittelun edelle.
Vaadimme demokratian ulottamista myös sinne, missä nyt hallitsee suuri raha.
Haluamme perusteiltaan toisenlaisen yhteiskunnan,
jossa ihmistä ja luontoa ei alisteta ahneudelle, riistolle ja väkivallalle."
Yrjö Hakanen 1.5.2009 Kuopio
Miettikää hieman tuota lausetta ennen kun alatte
haukkua kommunisteja ja kommunismia itseään.
- Luokiteltu yhteisöihin
- Kommunismi Muut
Baader-Meinhof - Punainen ArmijakuntaMaanantai 20.04.2009 15:27
Pääsin paikkaamaan yleisivistystä Baader-Meihhof Komplexillä, joka on ehkä 2000-luvun paras elokuva. Eniten tykkäsin sen kylmästä puolueettomuudesta vaikka tärkeitä faktoja jätetään kertomatta.
leffa-arvostelu:
http://www.murros.net/index.php?option=com_content&task=view&id=611&Itemid=121
http://www.voima.fi/content/view/full/2791
http://plaza.fi/ajassa/kolinaa-panuhuoneesta/baader-meinhof-kompleksi-eli-vanhan-hyvan-ajan-terrorismi
Tietoa RAF:sta:
http://www.baader-meinhof.com/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_armeijakunta
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=2&ag=11&t=101&a=6425
Kirjoja:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/V%C3%A4kivalta+oli+harkittu+askel+Meinhofille/HS20071023SI1KU017jl
En ole vielä päässyt salaliittoihin asti. Mukana on kuitenkin hämäriä kytköksiä Natoon ja vahvoja epäilyjä että DDR olisi tukenut suoraan RAF:ää.
leffa-arvostelu:
http://www.murros.net/index.php?option=com_content&task=view&id=611&Itemid=121
http://www.voima.fi/content/view/full/2791
http://plaza.fi/ajassa/kolinaa-panuhuoneesta/baader-meinhof-kompleksi-eli-vanhan-hyvan-ajan-terrorismi
Tietoa RAF:sta:
http://www.baader-meinhof.com/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_armeijakunta
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=2&ag=11&t=101&a=6425
Kirjoja:
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/V%C3%A4kivalta+oli+harkittu+askel+Meinhofille/HS20071023SI1KU017jl
En ole vielä päässyt salaliittoihin asti. Mukana on kuitenkin hämäriä kytköksiä Natoon ja vahvoja epäilyjä että DDR olisi tukenut suoraan RAF:ää.
- Luokiteltu yhteisöihin
- Kommunismi Muut
Just4funKeskiviikko 25.03.2009 14:38
Eniten suomalaisia tappaneet top5:
Mannerheim n. 29 000(-80 000, jos jatkosota lasketaan Suomen syyksi)
Stalin n. 27 000(-86 000, jos jatkosota lasketaan NL:n syyksi).
Kustaa III n. 10 000-15 000
Jumala n. 10 000 (munaton nilkki hukutti koko maapallon krapulaspäissään)
Eero Haapalainen n. 5150
Mannerheim n. 29 000(-80 000, jos jatkosota lasketaan Suomen syyksi)
Stalin n. 27 000(-86 000, jos jatkosota lasketaan NL:n syyksi).
Kustaa III n. 10 000-15 000
Jumala n. 10 000 (munaton nilkki hukutti koko maapallon krapulaspäissään)
Eero Haapalainen n. 5150
- Luokiteltu yhteisöihin
- Ateismi Elämänkatsomus ja filosofia,
- Kommunismi Muut,
- Mannerheim Fanclubit,
- † uskon Jumalaan † Mielipiteet
« Uudemmat
-
Vanhemmat »