IRC-Galleria

Tänään jutustelin puhelimessa erään vuosikurssikaverin kanssa, jota en vähään aikaan ole nähnytkään. Hänet lukisin yhdeksi niistä ihmisistä, joista pidän kovasti! Miehellä on hyvät ja selkeät mielipiteet ja selkärankaa seisoa niiden takana. Opintojen alussa hän vaikutti hieman laiskanpuoleiselta, mutta osoitti homman edetessä todella ihailtavaa itsekuria ja tavoitteellisuutta. Mutta tarkoitus ei nyt ole ylistää tätä ihmistä maasta taivaaseen, vaikka syytä ehkä olisi, vaan purkaa hieman keskusteluamme ja siitä syntyneitä ajatuksia.

Oikeastaan syvällisin anti tuosta hyvin pintapuolisesta puhelinproosasta oli yksimielinen päätöksemme siitä, miten ihmiset tekevät mitä kummempia asioita. Hän lähinnä ihmetteli työkaveriaan, tuota reilu kaksikymppistä miehen alkua, joka viettää häitään aivan lähiaikoina. Mikä kiire noin nuorella kaverilla on naimisiin? Ideaalitilanteessahan loppuelämä vietetään saman kumppanin kanssa, tässä tapauksessa hänellä ja morsmaikullaan on edessä noin 60 yhteistä vuotta! Ja todennäköisempäähän on, että he eroavat ennen 30 vuoden ikää. Tämä arvio ei siis johdu omasta kyynisyydestäni, vaan on tilastollinen fakta.

Ja nyt tulikin yllättäen kiire mennä! To be continued...