Hieman raskaampia ajatuksia nyt peittääkseni, voisinkin heittää ilmoille taas erään mysteerin. Suihkuverhot. Kukin meistä lienee asiaan jossain määrin tutustunut. Muistatko jonkin lämpöisen suihkuhetken, kun suihkuverho alkaakin yllättäen lähestyä ja liimautuu kiinni ihoosi? Minulle käy näin usein. Vaan onko selitys tälle toinen seuraavista:
1) Vesimolekyylin dipoliluonteen vuoksi iholla olevat vesipisarat pyrkivät muodostamaan vetysidoksia suihkuverhon pinnassa olevien vesipisaroiden kanssa.
2) Konvektion sekoittaessa kuumaa ja kylmää ilmamassaa suihkuverho liikkuu tästä syntyneen virtauksen vuoksi.
Itse olen ehkä enemmän vaihtoehdon 2 kannalla, sillä epäilen, että etäisyys ihon pinnasta suihkuverhon pintaan on kuitenkin hieman liikaa mahdollistaakseen vetysidosten muodostumisen. Tai ehkä molemmat ovat vääriä, ja joku teistä tietäisi vastauksen?
Näin unohdin hetkeksi oman elämäni karut realiteetit ja osaltani tuotin maailmaan taas yhden turhan ajatuksen.
Uusimmat blogimerkinnät
- Zehn Bier, bitte! 12.10.
- Onnea rahassa, mutta ei rakkaudessa 27.09.
- Aamun kuiskaus 25.09.
- Kaiken se kestää, kaikessa uskoo.. 19.09.
- Kuolema koskettaa 19.09.
- Kun yhteisö tekee itsemurhaa 01.09.
- Joskus mainontakin osuu nappiin 26.08.
- Rehellinen, ja niin kovin kaunis 17.08.
- Rakkaita ystäviä ovat he 15.08.
- Valintojen maailma 12.08.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2009 (16)
- ▶ lokakuu 2009 (1)
- ▶ syyskuu 2009 (4)
- ▶ elokuu 2009 (6)
- ▶ heinäkuu 2009 (5)
- ▶ 2008 (1)
- ▶ 2007 (1)