IRC-Galleria

"TSIISUS!" -Hän huudahti taksissaKeskiviikko 02.05.2007 14:35

onneksi olkoon!!
Hänä on nyt ollut kaksi vuotta omillaan.
Kaks vuotta, eikä se vieläkään tunnu omalta!
Mieluusti asuisin jonkun muun kainalossa :)
Jakais vastuun
tekis listan jääkaapin oveen
kuka tiskaa maanantaina
ja kuka torstaina?
kuorsais niin kovaa, että kainolo ärähtää
tökkäsee ja pakenee tyynyn alle.
heräisi sitten aamulla kun toinen kolisee keittiössä
olisi suihkussa vaikka toinen koputtaisi oveen kiireessä.
imuroisi just silloin kun kainalo yrittää katsoa tv:tä.
veisi illalla peiton sohvalle ja kävisi siihen nukkumaan,
koska on vieläkin vihainen aamulla syttyneestä riidasta
koskien sukkaa keittiössä.
voi niin
niin olisi
hakisi sukan keittiöstä, rutistaisi sitä
konttaisi salaa makuuhuoneeseen,
vaivihkaa kiipeäisi sänkyyn ja laittaisi päänsä kainaloon.
kainalo vetäisi lähemmäs itseään
ja nukkumatti sammuttaisi valot.




Niin olipa vappu ja kaikenmoiset karkelot! Kävimme Kaisaniemessä, ravintola kaisaniemessä! Oli bileet, kivat bileet, mutta vessaan ei tahtonut päästä ja ilman happipitoisuus oli ihmisten ruumiinlämmön nousun takia hyvin pieni. Myös useilla tupakoilla oli osuutta asiaan. Mutta tanssi! Tanssi tanssi tanssi, melkein kuin transsi, antautuminen tanssilattialle rinkadinkin soidessa. Niin mitä sitten jos välillä tanssahdellessaan melkein osui johonkuhun tai jos joku muu tanssahdellessaan melkein osui minuun, sitten nopsa katse ja hymy anteeksipyydöksi.

Se oli seikkailu niin
seikkailu läpi itsehallinnan
ja fyysisen tasapainon

matka bilebussissa nauratti ja vuoroin väsytti
makasin teemun sylissä ja kihersin, naureskelin kun täpötäysi bussi ajoi kello neljä eteenpäin niin hurjasti, että yksi humalainen ei meinannut kyydissä pysyä.
ihmiset lauloivat ruotsiksi ja minä nauroin tahdissa
teemu silitti mun tukkaa,
ehkä hiljentääkseen, ehkä kiintymyksestä,
mutta se tuntui hyvältä.
seuraavaksi olimme Porvoon linja-autoasemalla ja minä juoksentelin kohti ruokaa ja taksia ja olo oli kerrassaan hulvaton auringon noustessa puoli kuudelta.

viimeisen kerran kurkkasin verhoista ulos seitsemän jälkeen
päässäni vallitsi rauha ja tyhjyys,
jonka toivoin jatkuvan ikuisesti.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.