IRC-Galleria

hetki vielä ja sit kyllä painun pyörällä niin kovaa helvettiin täältä, et luultavasti ajan himan ohi suoraa jonneki Ivaloon ja meen sit samantien moikkaa tyyppejä siellä, jotka luultavasti ajaa mut Suomen korkeimpaan paikkaan Nuorqamiin, jossa ei varmaan edes puhuta suomea.
nii et katellaa sit ton reissun jälkeen, mul kyl saattaa olla lihakset kipeenä pari päivää tosta Ivaloon pyöräilystä, mut ei siinä mitään.

yhden kerran
toisen kerran
kolmannen kerran

ja kotiinlähtöä tarjottu hintaan 0 euroa
paras huutaja Hanna Harjula
ONNEKSI OLKOON

(kiitos tästäkin vähästä)

siis sillä tavalla et neste tekee siihen reikiä kiehumisellaan
mä taidan olla jollakin surkuhupaisella tavalla ihan helvetin kiukkunen, mut jostain syystä kun musta tulee kiukkuinen, niin se näkyy ulospäin suunnattomana luovuutena ja läpänheittona. musta tulee oikein karski ja karismaattinen, viehättäv..
VITUT toi vika adjektiivi oli täysin kusetusta
hähäh, alan vaa käyttää kaikkia rumia sanoja, joita en nyt tässä mainitse, ettei niiden teho mene pilalle. toisaalta niiden sanominen ääneen on kyllä niin järisyttävä tunne, nautinto, joka kumpuaa syvältä. euforista on nähdä ihmisten ilmeet kun puhun rumia.
no toi kuulosti rumalta.
tämän herkkyyden hetken saavat vain lähimmät ystäväni kokea... tosin äitini vain jos minulla on krapula tai olen kännissä. muutoin olen viehkotyttö.

herkkää... kun sitä vähiten odotat, niin tulen huutamaan naamallesi, no mieleeni tulvii jo nyt niin monta ihanaa lausetta, joihin liittyy genitaalialueet ja ällöt jutut ja tietysti niihin liitettynä söpöt jutut, kuten haliminen
kun vähiten sitä odotat, tulen halimaan penistäsi
<3

musta toi on aina ollut tosi rumasti sanottu!
mieluummin sanoisin vaikka moro homo, koska Ellen Jokikunnas on ihanaisesti meille vihdoin kertonut, että homo on hellittylynimi! luin tämän Kauppalehden välissä tulevasta Pressosta, joka on mun absolut favorite at work. tässä ote huumorintäyteisestä Pressosta: "Ellen Jokikunnaksen mukaan "homo on hemmottelunimi". Voi vain kuvitella, kuinka Jone Nikula hemmottelee Elleniä iltaisin: "tulepas homo tänne äijän viereen vähän köllimään. No mitä sä homo nyt oikein mökötät?"
MITÄ SÄ HOMO MÖKÖTÄT!!
otin itselleni kunnon naurut syödessäni lounasta, joka tuolla hetkellä joutui väärään kurkkuun. eilen kun ystävämme eläin soitti ihan itku kurkussa, niin toinen ystäväni rautanaamio vastasi tuttavallisesti puhelimeen "Mitä sä homo mökötät??" joskus ehkä pitäs eka kuunnella mitä askaa toisel on, ennenku alkaa heittää perustylyy läppää :D. no onneks eläimelle saatiin briifattua läppä sitten. istuttii Pressossa, juotiin kahvia, joka tällä kertaa maistui samalle kuin porvoon pizzeriassa päivän seissyt kahvi. viimeks Presson kahvi oli taivaallista. puhuttii tajuttomasti kaikkee uutta, koska tytöt on uusissa kouluissa. no mä en kertonu mitään uutta vaan höpisin kylmäkoneista. jotain. ainii ja nykyään en enää tykkää meidän kahvikoneesta. se tavallinen kahvi mitä sieltä tulee, ei maistu kahville. se maistuu siltä kuin olis laboratoriossa sekoitettu eri makeutusaineita: "kahviaromi", "maitoaromi" ja "sokeriaromi". mä haluaisin, että joku tavallinen ihminen on keittänyt sen, musta on ihanaa kun kahvi maistuu erilaiselta aina sen keittäjän mukaan. kahvista tekee kahvin se, joka sen keittää, eikä mua haittaa jos joku joskus keittää pahaa kahvia, koska se kuuluu siihen! siks olen päättänyt et jos joskus saan päättää tommosesta asiasta, niin ostan työntekijöille mokkamasterin ja kirkkokahvia tai muuta reilua. sit ostan niille miljoona litraa luomumaitoa ja intiaanisokeria, niinku eilen Tiinalta opin.

kiitos ja näkemiin.

Eilen oli duunikaverin läksiäiset. Mentiin suoraan duunist mun tädille (joo koko suku on töissä Norpella) Äidin kyydillä ja siel oli mm. NorSun toimari, laskentapuolelt porukkaa, ihan vitusti viennin naisia ja sit me pari NorSulaista. Ainii ja tietysti yks norjalainen! Jostain syystä aina ku norpella tapahtuu, niin mukana on yksi norjalainen. Hauskinta oli seurata kielen evoluutiota yötä kohden, kun se norjalainen ei puhu englantia ja sit kaikki sönkkää sille ruotsiksi ja suomeksi sekaisin. Niin ja aluksi kukaan ei puhunut mitään sille, mut pari lasii viiniä sai ujoimmatkin tekemään tuttavuutta norjaksi. Pirun hauskaa. Siellä tädillä juotiin viiniä siis ja sipsejä mätettiin. Kunnen tuli mölkyn aika! Täti kaivoi mölkyn jostakin ja joukkueet oli Vientiosasto (yläkerran porukka) = joukkue Pikku Myy ja loput (sekalainen, kaikki loput) = Hattiwatit. No mä olin tietysti hattiwateissa. Oli kyl tosi mukavaa pelata mölkkyä, tein kerranki hyviä kaatoja ja pääsin näin pomon suosioon :D. Puol kahdeksalta taksi kurvas pihaan, eikä ollukkaa mikään turha taksi, vaan 16:sta hengen!!! Täs vaihees kaikki alko olee jo aika hyvis ja jopa mäkin olin salakavalasti onnistunut humaltumaan. Oltiin ajettu n. 100 metriä, kun yks jo kysyi "mishä me ollaan..?" Kaikki vaan repes siihen niin paljon! Päästiin Amarilloon ja kyl alko nälkä kurnia masussa kun ne tuoksut valtas sieraimet. Meille oli buffet, jossa oli dipattavia vihanneksia ja dippejä, chicken wingsejä, sipulirenkaita, paistettua ananasta, friteerattua mozzarellaa ja grillikanaa. Söin kyllä itseni täyteen, mut onneks pöytään kannettiin aina uusi viinipullo tyhjän tilalle :D Kun viinit loppu, niin yhtiö tarjos vielä kahdet drinkit jokaiselle. Ruokaki oli siis täysin firman kustantama. Aina yhtä kivaa juoda jonkun muun kustannuksella! Siitä tulee hyvä mieli. Puhuin välillä norjaa norjalaisen kanssa ja heitettiin läppää, ihan outo fiilis, ehkä ekaa kertaa sellainen "olen norpelainen" -olo ja ajattelin vain, että tätäkö tämä norpelaisuus on? Ihan ihmeellistä. Katsoin yhden kerran puhelinta yhdentoista aikaan ja mulle oli tullut kuusi puhelua, en kyl viittiny enää alkaa soittaa kellekään takas, mut veikkaan et liitty jotenki Lassen muuttoon. Kymmentä vaille 12 tarjoilija tuli häätämään meitä. Lähdettiin ja mentiin Glory Daysiin (!!!). Oltiin oltu siellä kymmenen minuuttia, niin Amarillon tarjoilijat tuli sinne :D Repeilin. Siellä join tosin vain limua. Yhden aikaan lähdettiin taksilla tädin, äidin ja yhden duunikaverin kanssa, mä jäin ekana Werner Söderströminkadulle ja painuin ennätysnopeesti sänkyyn peiton alle nukkumaan. Yskimisestä huolimatta uni tuli helposti...

Raahustin eilen kotiin puol kuuden aikaan. Oli vähintään helvetin tyhmä olo! Njoo, silti lähdin kauppaan, sittariin ensin. Ostin tehosekoittimen ja kaikkea muuta turhaa, mut kiroilevaa siiliä en löytänyt mistään! Etsin sittarista myös sadetakkia, mutta oli vain lapsille, röyhkeää syrjintää. En tiedä mikä hulluus iski, mut onnistuin jopa ostamaan uuden halogeenilampun mun yhteen pikkulamppuun, josta on nyt ollut valo palaneena yli vuoden! VAU mikä saavutus ajattelin itsekseni kun ruuvasin auki lampun suojaa laittaakseni halogeenin juhlallisesti paikoilleen. Oli se näky. Nohinii jokatapauksessa sittarissa sekoilin myös paljon etsiessäni kompostiämpäriä, mut en jaksanu sitten enää pyöriä ympäriinsä ja havahduin mukihyllyllä kourimasta keltaista muumimukia ja seuraavaksi olin kassalla ja sitten paketoin mukia sanomalehteen... Muumimuki <3 mut silti, en aio kerätä muumimukeja vaan ostan vain jos erityisesti tykkään :) Tai jos käy noin, etten tajua ostavani.
Polkaisin vielä marskiin ruokaostoksille, mutta roinaa oli jo niin paljon, etten jaksanut ostaa kaikkea, mitä tarvitsin, vaan vain välttämättömät. Sitä paitsi, tänään syön Amarillossa, niin ei tarvitse tehdä kuin huomiset eväät!
Heitin ostokset kotiin ja lähdin Leksalle noutamaan synttäriroinaa. Sitä olikin taas yllättävän paljon... Mutta sain kamat kasaan ja tuijotin vielä hetken kultapandaa <3 ja Leksan pokeritappioita. Ines ja Leksa yrittivät myös saada mua Waltersiin (niin ja sorsa avusti) ja teki kyllä mieli lähteä, mutta työt painaa päälle ja tänäänkin saattaa mennä myöhään. Mennään ensin mun tätsykälle (kaikki norpelaiset toim.hlöt) ja sit Amarilloon buffettiin nams. Varmaan ylisyön tänään!
Yritin äsken VIHDOIN tulostaa mun yo kiitoskorttikuvaa valokuvapaperille, mutta tuo stnan tulostin ei ota läpi noin paksua paperia!! VOI KIUKUTUS!! Ärsyttäää.

eilen panikoiduin duunissa, nimittäin huomasin, et mul jäi kotiavaimet roikkumaan eteisen naulaan. lisäksi mun iskän vara-avain oli meillä lauantaisten yövieraiden takia. noniin, kello läheni viittä ja pyörin siinä pihalla, kunnes rohkaistuin ja soitin isännöitsijälle. voi pallit, se ei vastannut, vaikka odottelin siinä kuin maailmanloppuun asti. samalla tuijottelin pihalla häärääviä raksaäijiä ja tällöin päähäni iski epätoivoinen ajatus: olisko kaikkivoipilla raksamiehillä yleisavain? siellä oli joku kahvihetki meneillään konttikopilla ja kävelin siihen mielestäni rauhallisena, ainakin siihen asti kunnes ne miehet huomas, että kävelen niitä päin. jolloin ne tietty hiljeni kaikki ja tuijoti mua.
"anteeksi nolo kysymykseni, mutta olisko teillä yleisavainta, jolla pääsisin mun asuntoon?"
hullu kuhina alko ja ne puhu kaikki samaa aikaa ja vakuutteli, että varmasti "tyttöseni" pääset kotiin ja joo joo kyllä me autetaan :D. ne oli kuin häirityt muurahaiset keossaan kun ne surisi ympäriinsä, kunnes niiden työnjohtaja otti ohjat "MINÄ tulen avaaman sinulle oven !". siitä oli jo neljä lähdössä avaimet ojossa mun rappua kohdin, mutta työnjohtaja hääti ne muut :D.
pelottavinta oli kun se mies mun ovella sanoi "ai sä asut tässä, jaa jaa" just sellasella äänellä, että "tulenpa illalla käymään", kääks! mut jokatapauksessa, mukavaa, että avasi oven ilman mitään epäilyksiä, et olen varas tms. nyt en ole yhtään niin vihainen julkisivurempalle ja vakaa aikomukseni on morjenstaa niille jatkossa, jos uskallan.
siitä pääsin kaupunkiin ja streettiin Tiinan, Jennin, Antin, Meten, Lassen, Meerin ja Jannen kanssa. päätettiin Jennin kanssa alkaa hakea asuntoa, meistä tulee toivottavasti kämppiksiä! mahdolliset riidatkin minimoidaan poikaystävien asuntoja hyväksikäyttäen tarvittaessa. muisteltiin lauantaita ja suunniteltiin seuraavaa viikonloppua: taiteiden yötä ja Lassen tupareita. Lähdettiin sitten Meerin ja Tiinan kanssa kauppaan ostamaan vuohenjuustosalaattiin aineksia, Meeri oli nätisti sanottuna löytänyt roskapussista töistään vanhaksimenneitä vuohenjuustokuutiopaketteja. Meerin äiti heitti Tiinan ja mut Tiinan uudelle kämpälle Perämiehentien asuntoloille! Kömmittiin rappuset ylös ja sit mä vaan tuijotin ja ihmettelin tyhjiä seiniä :) epätiinamaisen tyhjät seinät, mutta vastahan siihen on muutettu! Salkkarit meni vähän ohi, kun Tiinan vanhemmat ja Tomppa tulivat, Tiinan äiti söpöili jotain ja Keda asensi lampun (tuli niin pintaan se muisto kun iskä 2 vuotta sitten asensi lampun mun asuntoon :)). Meeri tuli ja lähdettiin käymään Tiinan ex-himassa (vaikka koti on kyllä aina koti, mulle ainakin) hakemassa mm. tyynyjä ja kahvinkeitin. Ehdittiin takas just Simpsoneihin, mut nekin meni vähän ohi, kun alettiin väsätä sitä salaattia ja mä söin sitä niin hyvällä ruokahalulla, etten mitään Simpsoneita huomannutkaan. Jori tuli kävellen kaupungista katsomaan sopivasti Pussycat Dollsien uuden jäsenen hakuohjelmaa... se oli aika kaootiinen ja tietysti HOT. Pian sen jälkeen lähdettiin menee kun mä nukahdin hevosmaisesti pystyyn ja kuski (Meeri) väsyi myös. Kotona en saanut Tiinalla juodun kahvin takia unta, joten siirsin mikroa ja jotain muuta outoa, mieleen muistui myös muita tän viikon TO DO -juttuja:
- lahja kummisedälle: kiroileva siili -kirja
- pyörään sisä- ja ulkokumit ja mahdollisesti uusi satula (Teemu saa rempata :))
- pyykkiä läjäpäin pestävänä hyvien ilmojen takia... olen vain kyläluutaillut
- uusi mikro tädiltä??'
- Lasselle mm. sen stereot!!!
- pöydän raauhaus kellariin ja äidiltä ehkä uus pienempi pöytä
- Leksalta loput tavarat mitä lauantaista jäi
- perjantaina Temelle jotain hyvää sapuskaa, resepti kirjasta, jonka sain Liisalta, Tonilta ja Maikilta
- ruokakauppa

Käytännössä teen melkein kaiken siis TÄNÄÄN, koska huomenna on työkaverin läksiäiset, jotka venyy iltaan asti. ja nyt sataa... sateleepas juu. pitäis ostaa semmonen kiva keltainen sadetakki! ehkäpä lisään sen to do -listaan :)

käkäkäk, moro murut!

Mun pitäis mennä kauppaan ostamaan synttärijuhlia varten tarvikkeita. Aion leipoa mokkaruutuja! Namskutinam. Sitten tarjoilemme omenalimua, appelsiinimehua ja tietysti kahvia ja teetä. Ines luultavasti leipoo pullia ja saatanpa ostaa vielä tuulihattujakin.
Booli olis kiva, mutta nyt ei taida olla varaa kustantaa sitä.

Jos joku rustais mulle kauppalapun, ni tietäisin mitä tarjoillaan, mut mul on tyhjä pää ja lompakko ja tahdon vaan makeaa maistaa..

Niin tuhlasin rahani ostamalla itselleni synttärilahjaksi jumalaisen kukkamekon :)
Se on oikein hieno!

Synnyin muita kauniimpana
tähän maailmaan
Sukulaiset matkusti mua ihastelemaan
Kuulkaas enot!
Hypin teidän silmille
ja hakkaan maailmaa
Olis kannattanut vähän paremmin
mua kasvattaa
Päiväkodis piti aina
olla prinsessa
Mieluummin kuin oisin ollut
massamurhaaja
9-10-9-10-9-10-9-190
Kato, mulla todistus
on priimatavaraa
Saas nähdä
mihin korkeekouluun lähden hakemaan
OIKIS-LÄÄKIS-OIKIS-LÄÄKIS
OIKIS-LÄÄKIS
Jos kuljen käsi pystyssä
niin se on vahinko
Oon viitannut liikaa
mun kädessä on kuolio
Kato, mulla todistus
on priimatavaraa
Ehkä lähden opiskeleen
PSYKOLOGIAA
Kun opin puhumaan, sanoin:
"En haluu sisaruksia."

Otan sinut vastaan hymyillen
Kukkia kadulle sirottelen
Ihanaa, olen sankaritar
Suutelen märäks joka vastaantulijan
Tää on superhyvä sunnuntai
Datsun kesärenkaat alleen sai

Tule lähemmäksi ja mun tukkaa kosketa
kai sä tajuut että se on ihan oikea
Mä oon tullut äitiin
olen perinyt sen älyn
Työnnän hakaneulan poskeen
aiheutan siis hälyn
Mä oon isin pikku tyttö
se on musta ylpee
Rahassa ja lahjoissa
on tosi kiva kylpee
Isi rakastaa mua enemmän kuin maailmaa
Ja paskat mulla mitään isää olekaan.

päättelin tänään, ettei kannata jäädä lepäämään laakereilleen,
sillä sitten sammaloituu ja ruostuu.

Mutta välillä se on aika kaunista,
sammal ja ruoste.

Tänää tein tutkimuksen, se oli nopea ja tehokas ja lopputulos seisoi suoraan edessäni kertoen vastauksen minulle sellaista vauhtia, että pelkäsin sen karkaavan muististani, jos en heti tyhjennä itseäni tänne.
Kävin ruokatunnilla kotona syömässä toasteja jo kolmatta päivää. Se alkaa jo oksettaa, mutta nälkäisenä olen syönyt jopa sillejä, joten se ei haittaa. Kuljin kotiini n.300 metriä takki päällä helteessä ja ihmettelin miksi ahdistaa. En selvittänyt pulmaa. Jatkoin matkaa takki päällä ja nakkasin kotona takin naulakkoon, johan helpotti. Söin ja jumitin tv:stä jotain mitä en enää edes muista. Pääni oli ansaitulla tauolla.
Miehet haistavat naiset jo kaukaa, tietysti sitä paremmin mitä vähemmän vaatteita naisella on päällään. Heidän havainnointikykynsä on uskomaton. Pelkän vaiston varassa he kääntyvät katsomaan taakseen ja KAS siellä on nainen! He ovat haistaneet...

En enää osaa mitään. Päätän jatkaa itseni työllistämistä duunilla, joka saa minut masentuneeksi ja itkemään ja pidättelee minua työpaikalla kauniina kesäpäivänä kello seitsemään asti illalla. Tahtoisin vain ilakoida auringossa, maata nurmikolla, mutta katson ikkunasta ulos hiekasta pöllyävää parkkipaikkaa ja mietin mitä kaikkea olen tänään unohtanut tehdä ja mistä minulle seuraavaksi soitetaan ja marmatetaan. Sitten eteeni kannetaan paketti, jossa on mielettömästi (okei 144) pieniä sinisiä naksuvia osia, joissa on mikropiiri ja mietin, että hyvä luoja minne nämä kuuluvat. Soitan paniikissa lomailevalla työkaverilleni, mutta hän sanoo "sori" ja lyö luurin korvaan ja menen vessaan nyyhkyttämään ja otan paperia pöydälleni. Odotan kuin säikähtänyt kani seuraavaa kaaosta, ihmettelen eivätkö ihmiset voisi kesällä mennä on-asennosta off-asentoon kaikki tyyni. Koko Norpe Suomen puhelut kaatuvat kahden hengen niskaan, toinen on hullu työmuurahainen ja toinen minä, joka en tiedä mistään mitään, mutta kaikesta vähän. Ja mä en jaksa.

Päätin ottaa perjantain vapaaksi. Ihan sama mitä kukaan sanoo, osoitan heille työpöytääni, jota ei näy papereiden alta, joissa kaikissa lukee punaisella "tärkeä" ja "kiire", sitten näytän heille tuntilistaani, jossa olen ollut jo kolme viikkoa töissä 47 tuntia viikossa, vaikka sen kuuluisi olla 37 tuntia. Mulla on varmaan palanut käpy jo niin pahasti, etten enää edes tajua sitä.