Ensimmäinen katseesi oli aurinko
jonka annoin polttaa itseni
Kadotin varjoni, sen reunat haalistuivat
sen johon olin niin sidoksissa
Ja kun olin opetellut kuuntelemaan
en pitänytkään hiljaisuudesta
- pysähdyin huomaamaan
Sillä kaiken melun keskellä on taukoja
ja kaikkien ihmisten keskellä on yksinäisin
se on hukkumista, tukehtumista
Kunnes on melanooma,
sairaus joka uusiutuu
Etkä enää voi päästää irti,
vaikka haluaisit
Uusimmat blogimerkinnät
- Maailmalle 26.07.
- [Ei aihetta] 28.10.
- Takaisin 28.10.
- Olen ale-tuote 28.10.
- Epikriisi 04.10.
- E.R 28.04.
- J.S 28.04.
- Sanojen kaste 28.04.
- [Ei aihetta] 28.04.
- [Ei aihetta] 28.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2011 (1)
- ▶ 2010 (15)
-
▼
2009 (13)
- ▶ joulukuu 2009 (2)
- ▶ marraskuu 2009 (1)
- ▶ lokakuu 2009 (2)
- ▶ syyskuu 2009 (2)
- ▶ elokuu 2009 (2)
- ▶ heinäkuu 2009 (1)
- ▶ kesäkuu 2009 (1)
- ▶ toukokuu 2009 (1)
- ▶ huhtikuu 2009 (1)
- ▶ 2008 (4)