Sinä valitsit aina tummimmat
minun harmaista sävyistäni
- sanoit että totuus on kaunista
se sopisi kirkkauteen sateen jälkeen
ja minä olin niin samaa mieltä että se sattui
Siinä yksinkertaisessa totuudessa
kaikki oli niin kaunista
ihastuin maitokahviin kiireessä
ja hetkiin jotka tuntuivat varastetuilta
mutta ne olivat meidän hetkiä, liian meidän
Rakastuin ääneesi
jopa minunkin ajatukseni soivat suussasi
- ja sinun silmilläsi kaikki oli kauniimpaa
enkä koskaan ollut nähnyt niin selkästi
luonasi olin enemmän kotona kuin koskaan
Olet maannut vierelläni monet kerrat
kertonut tarinoitasi
niistä ensimmäiseen minä rakastuin
se kertoi sinusta
ja minä sain kuulla sen