IRC-Galleria

Suunnittelin baarireissua illaksi mutta arveluttaa pystynkö. Tarvitaan rohkaisuryyppy sosiaalisuuteen.
Kesä on julma saadessaan jalat levottomiksi, pakko mennä ja harhailla, palaa iho jos jäät liiaksi aurinkoon, paikallesi istumaan. Jalat vie ja aivot lomailee. Täytyy päästää irti ollakseen vapaa. Minua ei saa liikaa kahlita ja määrätä muuten ahdistun, henkinen itsemurha.
Kaipa minä haen pari tölkkiä, katsotaan minuutit, tunnit kerrallaan kyllä aurinko sieltä laskee. Sitten tämä vampyyri levittää viittansa lentäen parvekkeelta viattomien kauloihin kii.

Kissaa ei maukumassa, saa maukua nyt toisille ja juosta ulkona ilman talutusvaljaita.

Pulu käynyt parvekkeella taas sadetta pakoon, tai sitten hän on voimaeläimeni?

Lepakot! Aivan lähelläni lentelee öisin lepakoita, yön kyyhkysiä.

Naputtelen konetta vaikka kirjeetkin odottavat *huokaus* miten pää voi olla niin ontto, pehmeä ja silti sen lyö kaapinkulmaan, seinäkelloon ja sattuu?
Kofeiinia! Ruumiini tarvitsee yliaktiivista energiaa! Tasapainoksi tupakka. *kippis ja kulaus*
Periaatteessahan lopetin polttamisen 8v sitten mutta hei, ainahan voi polttaa sen yhden?

Viime uneni oli hullu (johtui Jackass 2.5 katselusta?) siinä oli ravintola missä sai valtavia suklaakakkuja ja joku papparainen, se vain röyhkeästi tuli ja otti kakun asiakkailta.
Siihen se uni sitten päättyikin kun juttelin Ammalle huonolla englannillani.
(Miksi aina puhun eri kieltä unissani?!)

Jee, nimpparisankarina on hyvä olla, koska naistenviikko alkaa aina tästä päivästä.
Koulusta tuli kirje, viimeinenkin varmistus että tosiaan lähden Ahlmannille opiskelemaan 11.8.
Kieltämättä vieläkin hermostuttaa, ei sitä unohda kuka peruskoulussa oli se hiljainen ja jolle sai sanoa mitä sattuu ku en väittänyt vastaan (kovin usein). Lukutoukka, mielikuvituksissa elävä. Ruma ankanpoikanen josta kasvoi kaamea kalkkuna. Kyllä minä muistan teidät ja kosto elää.
Elokuussa en etsi ystäviä vaan opiskelen siinä teille sosiaalisuutta mutta katsotaan sitä sitten myöhemmin onhan tässä aikaa lomailla ja valmistautua vielä... n. 3 viikkoa.

p.s. Koneessamme on ehkä joku virus ja nettiyhteys saattaa mennä välillä poikki joten tätä kautta ei 100% varmuutta minun tavoittamisesta.

Pahin pelkoni, olenko allerginen kissoille? Tuntuu käyneen toteen. Alma on 3. päivää hoivissamme ja eilen iski väsymys jota helpotti nappeja muutama, että koko päivä tuli nukuttua. Eikös kattia pitänyt vielä ulos viedä puolenyön aikaaan. Maukuu yöllä, toivottavasti naapurit ei ala valittaan vain koska kissamme on yöliikkuja.
Nukuin ihme kyllä hyvin vaikka nenässä on tulppa joka ei millään irtoa ja niistän kuin norsu. Lisää ääniä naapureille.
Minulta on kai evätty pois hauskanpito, ei hevibaareja, ei humalaa hyvän musiikin kera.
Olen tuomittu sohvaperuna kera leffakokoelmani, nörttinä uikuttaan koneelle tätä surkeaa kohtaloa.
Uhmaan kroppani tahtoa ja häivyn syöpäkääryleelle.

vielä pari tuntia ja suuntaan kaupungille, yhden siidukan vetäisen tunnelman kohottamiseksi.
The Cyan Velvet Projectin keikalle ja jatkot, kuka tietää?
Kädet tärisevät kun ei ole tullut juotua kunnolla sitten..maaliskuun?
Vitun rahatilannekin on öööm.. Piti ostaa uusi suodatin 89€!!! Koska johto näytti vialliselta muttta konnan turvallisuus ennenkaikkea. (suokaa anteeksi huono äikkäni, en tajua edelleenkään miksi edes vaivaudun pilkunviilaamiseen yms..)
Koko kesä ollut ahdistus kimpussa, välillä näkyy pieni liekin lepatus pimeässä. Kuka käytti loppuun sytkäni bensan?!
Tietysti pelottaa kouluun vain kuukausi ja pääsinkö edes? Paranoidia, pessimistiä ja angstia EN OLE MITÄÄN ENKÄ KUULU TÄHÄN MAAILMAAN!
Olkaa pliis kilttejä tämä yö, haluan vain vaipua unholaan ja olla joskus..kaunis. Tiedän kyllä ilmeistänne. Olen vanha mummo jolle jäi teiniys kokematta ja yrittää elää sen nyt. Tai, siis.. Mikä minä edes olen?
Tunnen sympatiaa enemmän lukkeihin ja pirajoihin. Kun on aika jatkaa matkaa tuonpuoleiseen (hahaa, uskon siihen vielä!) heittäkää ruumiini susille. Sopisiko se teille?

kyllä selkä vihoittelee vieläkin, paskaksi meni tuskan su. klenkuttaessani hitaasti tai istuin enimmäkseen kentällä. onneksi kukaan tuntematon ei tullut jutteleen, kai sen näkee meikäläisestä että haluan olla rauhassa. anteeksi että tunnun etäiseltä, ei jaksa jutella. kaipaan viikonloppua, kerran vuodessa saan elää 3 päivän ajan. *huokaus*

Antaa olla, saatte lukea vaikka ette ole kirjautuneetkaan, mitäpä salaileen hulluuden rajoja..
Sateista ja viileää kesää teille kaikille. Toivotaan kuitenkin että Tuskassa ei sada, pieni kylmyys ei haittaa pukeudun peittävästi (siitäs saatte miehet hahaa!). Toki saa tulla jutteleen jos joku tunnistaa, mutta varoitan katseeni on maassa, rapsutan mielummin kynsilakkaa pois tai sytytän savukkeen ja puhun nopeasti ja sekavasti. Vain siksi koska olen hermostunut ja epäsosiaalinen ja selvinpäin liikenteessä.

Tupakkakuoriaiset
Apua! Humidöörissäni on elämää! Tuliko sikareilleni noutaja?!

Ei suinkaan. Vaikka tupakkakuoriainen on perkeleellinen otus, on sitä vastaan taisteleminen suhteellisen helppoa.

Mutta mikä on tupakkakuoriainen? Tupakkakuoriainen on nimensä mukaisesti hyönteinen, joka syö tupakkatuotteita, mutta myös muita elintarvikkeita, kuten rusinoita ja erilaisia pähkinöitä.

Ulkonäöltään tupakkakuoriainen on n. 2,5 mm pitkä rusehtavan punainen kuoriainen. Sillä on kovat ja sileät peitinsiivet ja jyrkästi alaspäin taipunut pää. Kuoriaisen nististäminen käsin on hankalaa, pehmeä peukalo ei tahdo riittää sen taltuttamiseksi.

Tupakkakuoriaisen pesiytymisen humidööriin voi havaita paitsi näkemällä itse otuksen, niin myös sikareihin ilmestyvistä reistä. Hyönteinen syö sikarin peitinlehteen halkaisijaltaan noin nuppineulan pään kokoisia reikiä. Hoitamattomana kuoriainen valtaa koko humidöörin ja tekee sikareista selvää jälkeä niin, että ne menevät lopulta polttokelvottomiksi.

Miten tupakkakuoriaista vastaan sitten taistella? Vastaus on yksinkertainen: pakastamalla ja huolehtimalla oikeasta sikarien säilytyskosteudesta ja lämpötilasta.

Tupakkakuoriainen, sen toukat ja munat kestävät suhteellisen huonosti pakastamista. Saastuneet sikarit laitetetaan tiiviisti muovipusseihin pakattuna muutamaksi päiväksi pakkaseen. Joidenkin lähteiden mukaan kolme päivää pakkasessa ei vielä riitä, joidenkin mukaan riittää.

Pakkasesta sikarit siirretään päiväksi pariksi jääkaappiin. Tämä tehdään siksi, että sikarit sulaisivat hitaasti. Nopea sulaminen saattaa vaurioittaa sikareita. Sulattamisen jälkeen kannattaa kosteutta tarkkailla jonkin aikaa. Yleinen mielipide on, että pakastaminen ei vaikuta sikarien makuun tai laatuun.

Kuoriaisen toukat kuoriutuvat n. 24 celsiusasteen lämpötilassa. Näin ollen hyvä keino kuoriaista vastaan on säilyttää sikareita riittävän viileässä.

Vaikka sikarin sisus olisikikin tuholaishyökkäyksen jälkeen kunnossa, kuoriaisen tekemät reiät käärinlehdessä haittaavat polttamista oleellisesti. Reiät voi tukkia kahdella tavalla: Joko soittamalla huilua tai peittämällä reiät. Huilun soittaminen on siis sitä, että sikaria poltettaessa reiät tukitaan sormilla. Tämä ei ole hauskaa, paitsi ehkä seurueen muiden jäsenten mielestä. Mikäli reikiä on paljon, näyttää sikarin polttaminen vähintäänkin hauskalta. Toinen parempi keino on reikien peittäminen paikalla. Paikan saa esimerkiksi pois leikatusta hatusta ja sen voi liimata paikalleen samalla kasviliimalla, jota käytetään vöidenkin kiinnittämiseen.

Kuoriaishyökkyksen jäljeen humidööri pitää puhdistaa huolellisesti. Puhdistusaineita puupinnalle ei voi käyttää, ne pilaavat sen. Sensijaan nihkeä liina ja imurointi ovat hyviä välineitä humidöörin puhdistamiseen.

Tänään on 10 vuotta siitä kun lähdit, surin paljon ja näin unta että olit vierelläni.
Liian nuorena, kilpikonnien kuuluisi saada elää edes 50v. mutta toisin kävi.
Syyllisyyden taakka tuskin koskaan kevenee omatunnon hartioilta, syytänihän tämä on eikä siitä pääse yli eikä ympäri.
Olet poissa tästä julmasta ''todellisuudesta'' siellä missä kilpikonnat ovat pyhiä, jumalolentoja. Vailla vihaa ja halveksumista.
Sissi, tänään satoi isoja rakeita aamulla ja tuuli riepottelee sinun muistoasi kunnioittaen.

En tajua mikä vaivaa tätä kehoa, kohta teen ruumiista irtaantumisen en jaksa särkyä ja huimausta. Huomenna saunikseen mutta voiko siitä nauttia pelätessä pökertymistä kuumeessa, voi vain toivoa että ensiapua antaisi komea hevimies heh he... Näytän varmaan jotain laitonta nauttineelta kalpealta kummitukselta, älkää pelätkö voitte viedä testtiin jos huolettaa että joku sekopää siellä festarilla vain huojuu.
Ai että kun on ollut hauskaa, pää on tavallista pehmeämpi ja unimaailmassa olen kohdannut Michael Jacksonin monen kertaa. *hymy*

Ai niin meinasin unohtaa jo, onneksi olkoon Robert Englund 59v.