Luulen olevani huono vitsien kertoja, mutta kun elämäni filosofiaa höpötän kaveri alkaa nauraa pihiseen silmät kyynelissä.
Silloin mieltä ylentää ja tunnen olevani eloisa ja hyvä ämmä.
''Partaterä on paras ystävä.''
Koko päivä heräämisestä asti olen istunut koneen äärellä kuin Death Noten L. Polvet rintakehää vasten ja se tuntuu jo silmissä, kun tuijottaa koneen ruutua. Menee se kesäloma näinkin..
Ja voipi olla, etten pidä nettiyhteyttä talveen mennessä. Kaikki riippuu rahasta, miten paljon lopulta kela kuntoutustukea antaa elättääkseen yhden yhteiskunnan luuseriangstaajan.
Mutta onko tämä sitten niin tärkeää? Siis kirjautua tänne galleriaa ja kirjoittaa turhia ajatuksia?
Onko muuta elämää?
Vastaus on kyllä. Silloin viimeistään nähdään, kuinka moni vaivautuu kirjeillä muistamaan minua.
Ja kuinka usein jaksan vartiksi kirjaston koneelle mennä tarkastamaan s-postin roskat. Ainahan on koulun koneet, mutta sitten on enemmän syytä ryhtyä sosiaalisemmaksi, tai vetäytyä asunnolle piirtämisen ja elokuvien katselun pariin.
Onneksi vielä asun Tampereen kaltaisessa paikassa, jossa elämä ei ole aina niin pitkäveteistä ja ihmiset ovat erillaisia!
Kumpa vain voittaisi sosiaaliset pelot ja lakkaisin vapisemasta seurueessa selvinpäin...