IRC-Galleria

Tunnetko mut vai mun ulkokuoren,
luuletko et oon samanlaine sisält mitä ulkopuolelt?
Hymy huulil ei kerro onnellisuutta,
se näkyy silmist, nääksä jotain muuta?
Yritän löytää asioist sen valosemman puolen,
ilman sitä me hukuttais tähän ainaiseen huoleen.
Koitan keskittyy niihin pieniin ilon aiheisiin,
ettei ain tarvis itkien nojaa kaiteisii.
Onnellisuut et voi ostaa kaupast,
etkä tajuu sitä jos aina katot kauas.
Oon onnellinen asioist jotka saa hymyn silmii asti,
nii ei se hymy lopu poskiin jos aattelee nokkelasti.

Koitan kohdella jokaist niinku on opetettu,
niin ettei kaulast löydy muutaku se retku.
Haluun olla se tuki sillon ku sitä tarviit,
koska tiiän et loppujen lopuks ne on vaa arpii.
Kaikkien asioitten kans ei pärjää yksi,
ja eihän kukaan turhaan yski.
Oon tehny myös paljon mitä kadun,
mut kaikkihan tietää ettei elämä mee niinku saduis.
Virheet on ne jotka opettaa,
vaik tiiän et ei aina voi koheltaa.
Elän niin et opin joka päivä jotain uutta,
ja ehkä tulevaisuudes säki opit jotain multa.