IRC-Galleria

Ehjä perhe ja psyyke iltapäiväuneks,
masennus ja ahdistus puolesvuodes kuvaan.
Mieliala lääkkeet sai taas rakastumaan,
sul on noi pillerit vedä neki helttaan.
Tee takapihastasi sirkusteltta,
no lanttumaakari on elämäsi sankari.
Sinne meni itsetunto, kohta selkärankaki,
ystäviltään salas, omaan pilvilinnaan palas.
Mietti vaan menneisyyttä jota ei saa takas.
Elämä niin rakas on välillä niin raskasta,
missä auttava käsi, nostaja pakast.
Pieni tyttö ei käsitä millään,
et sitä sanotaan elämäks kun kaikki kuolee ympärillä.

Ei kukaan luvannu et tää ois helppoo,
eikä kukaan mua kanna.
Oon luonnostani hullu ja voin kertoo,
ei mua lääkkeet paranna.
Oon laulanu tän pohjaan ja
huutanu tän vuoriiin,
eikä tää tuuli enää myrskyksi ylly.
Ei tainnu olla mulle tarkotettu tämä luoti,
taistelussa minä vastaan tuulimylly.

Paheisiin koukuttava stadi metropoli,
harva edes tajus kuinka vakavaa se oli,
mut uskoin et kestän sen minkä tuotin.

Oisko tässä yhteys päihteisiin sittenkin,
muut osottaa yhteiskuntaa, mä osotan itteeni.
Kautta likaisten varpaiden, psyyke transsien,
ku nykyään kuljen ruuhkastadin läpi vaikka tanssien.
Mielen lujuus, en lääkkeisiin kumarru,
ku täs oravanpyöräs ei toimi jarrut
ja penkkiki spragaa.
Must tuntuu, et kaikki jotka halus taistella vastaan,
jo sopeutu tai skagaa.

Toiset pitää tätä sosiaalipornona,mä pidän apuna,
tää kaikki omist kokemuksist lähti,
jos et usko oon sulle sosiaalipornotähti,
enkä voi sanoo etten mitään kadu.
Mielenterveysongelmat on yllättävän monelle viel tabu,
mut vahva ihminen näyttää myös huolen,
mielummin toi pistää sua silmään ku suoneen.
Ja uskon et oon nykyään rehellisempi, ainaki itelleni,
koska tästäkin selviytyy, sitä on elämä,
oon siitä esimerkki ja vielä elävä.