tulee vaikkei sitä nyt ihan niin kovin paljon odottaisikaan - toisaalta tuli sellainen jännä fiilis, että odottaa mitä tulossa on ja riittääkö ratsuravuritaidot ;) Jännä nähdä ;)
Mut hurjantuntuinen oli käydä ajamassa kun hämärä alkoi tulla ja muuttui syksyn täyspimeäksi ihan vaivihkaa yllättäin. Varustauduttiin kyllä, jaloissa oli suojissa pikkuheijastimet, pepun päällä heijastinloimi, turvan päällä heijastava nauha, mulla liivi ja kärryissä vielä vilkkuva punainen valo. Puuttui enää kunnon ajovalot eteenpäin, oli pakko tulla vähä aiemmin pois kun puskatamma halusi mennä koko ajan reippaasti ja mulla alkoi mielikuvitus herätä ja ehdin nähdä meidät molemmat jossain ylitäyttyneessä ojassa kumollaan...
Mutta, tuli kokeiltua sitten pari asiaa - puskatammani on ollu mulla nyt... kolme ja puol vuotta muistaakseni - sen voi valjastaa kärryjen eteen ihan helposti ettei ole kiinni, malttoi odotella että hain hanskat tallista myös. Ihan täydellinen ei vielä ole, pikkuisen liikaa otti askelia kun ohjat otin käteen että olisin voinu suoraan astua kärryille, mutta sallittakoon yksi askel liikaa vielä ;)
Ja toinen eli ajoin kärryt sisälle talliin, hitsit, pikkuisen piti nostaa matkan varrella ku 90 asteen kulma, mutta ne mahtui sisälle! Ainakin puoli senttiä jäi molemmin puolin varaakin ;) Pikkuisen oli mukava purkaa varusteita sisällä kun tuuli ja satoi ulkosalla silleen sopivasti - lakkas heti ku olin purkanut varusteet ja saanu tamman karsinaan takas. Ihan täydellinen vielä siinä ollut, alkoi hetki ennenkuin oli kaikki tehtynä vängätä leipää hakemaan, muttei paha ollu se. Muiden kanssa vielä on sama aaltopituus löytymättä, mutta tintin kanssa on sellainen "me puuhataan, me tehdään" fiilis - ollu jo todella todella kauan ;)