IRC-Galleria

Tulipa taas osoitettua oma erinomaisuus erilaisten asioiden ja esineiden rikkomisessa. Epäkunnostamisen kohteeksi "oho, tää lähti irti" -tyyliin joutui tällä kertaa kummipojan lelut.

Ikääni olennaisesti kuuluvalla mielenkiinnolla tutustuin siis kummipojan Winnie the Pooh-soittorasiaan, eli violettiin nyrkin kokoiseen purkkiin, josta nappia painamalla ponkaisee ylös hinajalla kuorrutettu nallepuh huutaen solvauksia tyyliin "Hei, minä olen Nalle Puh, kuka sinä olet", "Aa bee see dee ee äf kee, plaaplaaplaa jii än ee" ja muita luokittelemattomia hävyttömyyksiä. Räpelsin aikani kyseistä kojetta yrittäen saada sen laulamaan lujempaa sillä menestyksellä, että hunajassa dipattu Puh jäi hokemaan luupilla aakkoslaulun ensimmäistä nuottia äärimmäisen lapsille sopimattomaan sävyyn:

"AAh, AAh, AAh, AAh..."

Yleisön ihmetellessä suut soikeina mikä sai viattoman soittopelin ääntelemään kuin saksalainen sekatyöläinen, minä yritin vaientaa konsertin ravistamalla rakennelmaa rajusti. No, äänet päättyivät, mutta hiljentymisen jälkeen koko värkki päätti olla pukahtamatta sanaakaan suomea, ilmaisten tunteensa kohteliaan sujuvasti RUOTSIKSI:

"Nu ska du leka med mig!" ... ja silleen.

Nu ska du olla ihan hiljaa vaan! Luovutin, pudistin päätäni ja ojensin uuden multikultturellin musiikkirasian kummipojalle, joka saa sitten tulevaisuudessa kiitellä kaksikielisyydestään allekirjoittanutta.

Kieltämättä aika rakentava tapa rikkoa.