Ihminen
Istun tyhjän pahvilaatikon päällä ja katselen harmaata taivasta.
Aurinko on kadonnut viisi vuotta sitten, toivo mennyttä.
Ihmiset tappelevat, riistävät ja kiroilevat. Maailma kaatuilee.
Yritän ajatella kaikkea hyvää, mutta ainoa asia jonka saan mieleeni on. Ei mitään.
Nainen kävelee tietä lastenvaunujen kanssa, kuulen huutoa.
Mies tulee vastaan, hymähtää ja kääntyy pois.
Kaikki seuraisivat minua, jos lähtisin. Jähmetyn paikalleni.
Mikä tässä maailmassa on! Mikä tässä maailmassa on!
Tuomion pasuunat raikuvat.
Ihminen.
-16.11.2005-