Tänään olen miettinyt, että voisiko joitain asioita tehdä toisin tai jättää mahdollisesti kokonaan tekemättä. Mieleeni hiipi varovainen epäilys siitä, kannattaako sittenkään jurripäissään rääkyä ikkunasta rivouksia naapureille. Se vaikeuttaa pihalla ja lähiympäristössä liikkumista yllättävän pitkään. Lisäksi pohdin, että olisiko kannattanut siirtää musta kauluspaita toisaalle siksi aikaa, kun läiskin vetyperoksidia kuulaan. Ne oranssit läikät paidassa ei välttämättä korosta mun silmiä halutulla tavalla. Myös puhelinkäyttäytymiseni nosti hieman ajatuksia pintaan. Jostain syystä kaikki virastot laukaisevat päälle armottoman vitutuksen. Saisikohan sitä parempaa ja nopeampaa palvelua jos ei höystäisi jokaista argumenttiaan tarkkaan valituilla kirosanoilla? Mene ja tiedä. Entä onko väärin tuntea mielihyvää siitä, että naapuritalon eukon auto on pöllitty, vaikka en edes tunne koko ihmistä? Huomenna teen parannuksen. En. Parempi vihattu kuin unohdettu. So screw you, bitches.
Tänään sain myös todistuksen siitä, etten ole liian vanha galleriaan. Ostin 20 eurolla ruokaa ja pari bisseä Alepasta. Myyjä kysyi paperit. Pissis ei pääse raidoistaan.