IRC-Galleria

Kolmen päivän laattaamisen jälkeen päätin ryhdistäytyä ja mennä pitkästä aikaa kouluun. Noin kymmenen minuutin kuluttua alkoi kuitenkin tällainen ihmisenä kasvaminen vituttaa, joten päätin, että kaivan verkkosukkahousut kaapista ja lähden Helsingin yöhön. Tai ainakin kuvainnollisesti, koska tätä vuorokauden aikaa tuskin enää/vielä voi kutsua yöksi. Kokeilin myös joko ruoka pysyy sisällä. Tutkimuksen tulos oli negatiivinen. Tämä vahvisti päätöstäni entisestään. Yksi darra lisää ei tunnu enää missään. Luonnon oma dietti. Ei välttämättä kyllä paras ajatus, mutta tavoitteenani on liuoittaa älyykkyysosamääräni alle sataan ennen syksyä.

Palatakseni aamuun. Astuessani hissistä ulos käytävässä seisoi pieni, ehkä tokaluokkalainen poika. Poika piteli palloa käsiensä välissä ja katsoi minuun viattomalla lapsen katseellaan. Pelästyin niin saatanasti, että hyppäsin ilmaan ja meinasin lentää perseelleni takaisin hissiin. Sen jälkeen hävetti niin paljon, että ryntäsin ulos ja jätin lapsukaisen ihmettelemään ns.aikuisten käytöstä. Liekö omalla tunnollani jotain. Onneksi aion luoda urani lasten parissa.

Nyt menen naamioimaan itseäni ihmiseksi. Täytynee turvautua itseruskettavaan, koska lärvini on sen verran kalpea ettei silmämunat erotu.

Kertakaikkiaan ihastuttava olo. Darransiirto onnistui päivällä, mutta nyt se katala monsteri hyökkäsi niskaan kaksinkertaisella voimalla. Paha maailma. Toisaalta selvisin kerrankin viikonlopusta ilman fyysisiä vammoja.
Harjoittelun päättyminen aiheuttaa jokseenkin ristiriitaisia tuntemuksia. Plussaa olkoon se, ettei enää tarvitse tehdä 40 tuntia töitä viikossa ilman minkäänlaista korvausta. Nyt pitäisi enää keksiä, että mihin sijoittaisi samaisen tuntimäärän. Olenkin ajatellut alkaa vahvistamaan vanhoja ja keräämään uusia addiktioita. Joka kesäinen alkoholismi alkaakin jo nostamaan päätään ja netissä tulee roikuttua ihan liikaa. Tästä on hyvä jatkaa. Olen myös suunnitellut tuhoavani kotona nysväävien kavereitteni parisuhteet, jotta saisin seuraa. Käykö? Oman suhteen hankkiminenhan olisi liian helppo ratkaisu kaikkien kannalta. Sitä paitsi kauliessani yksi ilta pitsataikinaa likaisella bissepullolla tulin siihen tulokseen, etten ehkä ole vielä valmis vaimoksi, saati sitten äidiksi, kenellekkään.
Mistähän saisi voimia siirtyä sängystä sohvalle?

Tänään olen miettinyt, että voisiko joitain asioita tehdä toisin tai jättää mahdollisesti kokonaan tekemättä. Mieleeni hiipi varovainen epäilys siitä, kannattaako sittenkään jurripäissään rääkyä ikkunasta rivouksia naapureille. Se vaikeuttaa pihalla ja lähiympäristössä liikkumista yllättävän pitkään. Lisäksi pohdin, että olisiko kannattanut siirtää musta kauluspaita toisaalle siksi aikaa, kun läiskin vetyperoksidia kuulaan. Ne oranssit läikät paidassa ei välttämättä korosta mun silmiä halutulla tavalla. Myös puhelinkäyttäytymiseni nosti hieman ajatuksia pintaan. Jostain syystä kaikki virastot laukaisevat päälle armottoman vitutuksen. Saisikohan sitä parempaa ja nopeampaa palvelua jos ei höystäisi jokaista argumenttiaan tarkkaan valituilla kirosanoilla? Mene ja tiedä. Entä onko väärin tuntea mielihyvää siitä, että naapuritalon eukon auto on pöllitty, vaikka en edes tunne koko ihmistä? Huomenna teen parannuksen. En. Parempi vihattu kuin unohdettu. So screw you, bitches.

Tänään sain myös todistuksen siitä, etten ole liian vanha galleriaan. Ostin 20 eurolla ruokaa ja pari bisseä Alepasta. Myyjä kysyi paperit. Pissis ei pääse raidoistaan.

1. ELISA
Isojen firmojen varsin viehättävä tapa on laittaa pienehköt ja suhteellisen viattomat ihmiset maksamaan omista kämmeistään. Jos sitten sattuu olemaan niinkin reipas, että ottaa puhelimen kouraan ja soittaa selvittääkseen tätä armotonta riistoa, niin pistetään jonottamaan vähintäänkin puoleksi tunniksi. Koko tämä aika soitetaan jotain hermoja repivää rnb vingutusta, missä lauletaan joko A) siitä miten rakastetaan niin saatanasti ettei voi hengittää tai B) beibi sä rikoit mun sydämen ja nyt mä oon niin blue et sukat pois. Uskon vakaasti, ettei tällaisella toimenpiteellä ole muuta tarkoitusta kuin karsia soittajien määrää, koska asiakkaan pää ei vaan kestä tai sitten voisi olla muutakin tekemistä kuin kuunnella viiden minuutin välein: ni är ännu i kö. Vaihtoehtoisesti nauha voi kertoa rauhoittavalla miesäänellä, että voit myös asioida netissä. Ihminen, jonka netti ei TAAS ole toiminut päiviin, saattaisi hermostua ja toimittaa sekä kännykkänsä että läppärinsä lähimmästä ikkunasta eteenpäin. Ihme vittuilua. Jos nyt kuitenkin olet niin sitkeä paskiainen, että jaksat kuunnella 26 minuuttia Alicia Keysiä ilman hermoromahdusta sinulle kerrotaan, että kyseisestä yhtiöstä soitellaan sitten kun laskutusasiasi on saatu selvitettyä. Siinä menee jokunen viikko, mutta tällä kertaa oltiin niinkin reiluja, ettei laskusta peritä viivästymiskorkoa ellei asia ole siihen mennessä selvinnyt. Kiitos. Olen varsin otettu tästä jalosta eleestä.

2. REITTIOPAS
Uskoni siihen, että reittiopas olisi joskus oikeassa tai tarjoaisi oikeasti parhaimman tavan päästä pisteestä A pisteeseen G on huvennut olemattomiin. Reittioppaan kohtalokas 10 minuutin virhe ajan arvioinnissa oli maksaa tutkintoni tänä aamuna. Onneksi en ikinä liioittele.

3. IHMISET JOTKA EIVÄT OSAA KÄYTTÄÄ PESUTUPAA OIKEIN
Ihan muutama vinkki kaikille:
- Jos pesutupa vuorosi alkaa tasalta, älä tule sinne 10 vaille, koska siellä voi mahdollisesti olla naapurisi käyttämässä omaa vuoroaan. Mikäli saat kiksejä toisten likaisista vaatteista, tule jo ennen kuin olen ehtinyt laittaa ne koneeseen.
- Älä ripusta pelkällä vedellä huuhdeltuja kalsareitasi toisten vuorolla kuivaushuoneeseen. Se on oiva tapa päästä eroon sekä vaatteistaan että hengestään.
- Älä unohda kestovaippaasi vanhingossa pesutuvan lattialle kun lähdet. Vaikka se olisi kuinka puhdas, voi olla että seuraava pyykkäri on hyvinkin altis laattaamaan.
Kirotut perverssit.

Jos ei hyvää niin parempaa loppuviikkoa kaikille.