IRC-Galleria

Nyt se Saatana iski sitten pirulliset kyntensä muhunkin. Ikäkriiseily otti ensiaskeleensa jo siinä 16-vuoden tienoilla. 18-vuotiaana olin jo menossa ostamaan koukun ja vahvaa köyttä. 19-vuotiaana tajusin pelin olevan lopullisesti menetetty, kun sain naapurilta heti aamulla lahjaksi bissepullon krapulaan ja silmänympärysvoiteen. Silloin meinasi puolestaan naapuri päästä testaamaan niskanikamiensa kestävyyttä. Tänä vuonna se on sitten vissiin botoxia. Ahdistus ja tuska (siis ihan yleinen) on voimistunut vuosien myötä ja henkinen kasvu on kokenut rajua taantumista. Sitä voisi olla aika eri elämäntilanteessa, jos olisi tehnyt aavistuksen erilaisia valintoja. Harmillista huomata miten paljon sitä ehtii tuhoamaan elämäänsä ensimmäisen 24-vuoden aikana. Jos olisi päässyt heti lukiosta yliopistoon ja pitänyt kiinni ensirakkaudestaan, voisi nyt olla akateemisesti koulutettu perheen äiti, jolla on omakotitalo Järvenpäässä ja saatanallinen vitutus siitä, miksi piti pilata nuoruutensa. Jutun pointti taisi kadota edelliseen lauseeseen. Onneksi siis löysin elämääni viinan, joka pelasti mut tältä idylliltä.

Sekä vanhempani että isovanhempani ovat olleet suuria myötävaikuttajia tämän hetkiseen kriiseilyyn. En tiedä kumpi on masentavampi kommentti - mummon: Sinun ikäisenä minä olin jo naimisissa. Vai äidin: Älä murehdi, en minäkään ollut vielä naimisissa sinun ikäisenä. Lisäksi minua valaistiin 40-luvun yhteiskuntapolitiikasta kertomalla, että ennen joutui alkaa maksamaan vanhan piian lisää veroihin mikäli täytti 24 vuotta ennen alttarille astumista. Musta tulee Suomen valtiolle oikea kultakaivos. Tehtyäni sen virheen, että astuin vanhempieni henkiseen kaasukammioon syömään kakkua ns. isäni myös kysyi, että enkö ole jo liian vanha pukeutumaan pokemoniksi. Ihmisellä pitää aina olla mahdollisuus pukeutua pokemoniksi mikäli sille ilmaantuu akuuttia tarvetta.

Onneksi osaan kuitenkin ottaa kaiken irti kohdalleni osuneesta tuomiopäivästä - heräsin kuudelta töihin ja nyt olen pyhittänyt 3 tuntia pyykkituvalle. I sure know how to party. Joskin työkaverilta lahjaksi saatu Saaremaa huutelee kovasti nimeäni kimeällä äänellään. Se lupailee ikuista nuoruutta ja rapistumatonta kauneutta. Vitun virolaiset kusettamassa joka käänteessä. Oivalsin myös, että nyt kun kaikkien baarien ovet aukenevat ainakin iän puolesta, on aika alkaa kiireellä hankkimaan lisää porttikieltoja. Säilyy jokin jännitys siinäkin touhussa.

Niin että kiitos vaan onnitteluista. Ihan vitusti. Bileet on ensi viikolla, mikäli ajan hammas ei korvenna mua hengiltä siihen mennessä.

Tänään maatessani kuolemaa vastaavassa tilassa sängyn pohjalla juolahti mieleeni ajatus siitä, miten kivaa olisi, jos olisi joku joka toisi jaffaa, paijaisi päähän, kertoisi mitä olen edellisenä iltana mahdollisesti puuhastellut ja kävisi välillä tyhjentämässä laattaämpärin. Tästä innostuneena ajattelin kirjoittaa deitti-ilmoituksen. Pelko pois, se idea kuoli lähes syntyessään, mutta silloin aloin pohtimaan sitä miten paljon jengi kusettaa niissä. Otetaanpa esimerkiksi oma mahdollinen ilmoitukseni, koska kaikki tykkäävät esimerkeistä.

Hei. Olen 24-vuotias ulospäinsuuntautunut, savuton ja sosiaalinen opiskelijaneito Helsingistä. Tykkään ulkoilemisesta, syvällisistä keskusteluista ja ruuanlaitosta. Olen enemmän iltaihmisiä ja luonteeltani olen romanttinen rapu. Olen lapsirakas ja pidän matkustelusta. Toivoisin sinun olevan alle 30-vuotias eteenpäinpyrkivä, toiset huomioon ottava ja että arvosi olisivat kohdallaan. Jos vielä olet luotettava, iloinen ja avoin kesänlapsi ota rohkeasti yhteyttä niin tutustutaan!

Mutta huomattavasti totuudenmukaisemmin asian voi ilmaista seuraavasti:

Hei. Olen 24-vuotias alkoholisoitunut, omistushaluinen ja epäluuloinen Alepan kassa 300 metriä Espoon rajasta. Luuhaan kaikki illat baareissa, haastan riitaa taxi-jonossa, koska en osaa pitää turpaani kiinni ja syön lähinnä pakastepizzoja. En pääse ikinä ylös sängystä ennen puoltapäivää ellei pidä mennä töihin (jos silloinkaan) ja luonteeltani olen mustasukkainen ja kieroitunut rapu. En voi sietää eläimiä ja käyn silloin tällöin laivalla tai virossa täytääkseni viinavarastot. Alan olemaan niin saatanan epätoivoinen, että kaikki käy, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Toivoisin, että sinulla olisi vitusti rahaa, maailmasi pyörisi vain minun ympärilläni ja viihtyisit kanssani pusikossa juomassa kaljaa. Jos petät niin tapan ja jos et vastaa olet arvoton kusipää.

Ja eikun joukolla vastaamaan! Viiden tunnin päästä pitäisi herätä töihin. Voi saatanan saatana.

Olen dokannut 5 päivää putkeen luottokortilla. Todellisuus alkaa sekoittumaan uniin ja ajatuksiin. Pitäisi ehkä lopettaa. Tai jatkaa. Nordea Rahoituksesta on muodostumassa mun virallinen kesäsponsori. Lisäksi olen lähennellyt niin kavereitani, tuntemattomia kuin elottomia asioitakin. Sitä en ainakaan lopeta. Tänään ryhdistäydyin sen verran, että kävin näyttämässä lärviäni töissä. Ei ois kannattanut. Rupes vaan vituttamaan.

Olen kehitellyt ärsyttävän tavan kirjoittaa itselleni muistutuksia kännykään kännissä. Valitettavasti niissä ei vain ole aamulla enää mitään järkeä. Pelkkiä muutaman sattumanvaraisen kirjaimen yhdistelmiä tai laulujen sanoja, joista ei tunnista mikä biisi mahdollisesti on kyseessä. Täytyy ostaa kynä ja ruutupaperia. Tai alkaa muistamaan.

Hotmail on siitä veikeä postilaatikko, että posteljooni tipauttelee sinne aika ajoin muutaman (lue: joka helvetin päivä ainakin satatuhatta) roskaksi luokiteltavan postin. Yleensä ne tulee deletoitua samantien orastavan vitutuksen vallassa, mutta viime aikoina olen alkanut kiinnittämään otsikoihin enemmän huomiota ja uskonkin, että jonkin tyyppisen isoveljen täytyy valvoa sosiaalista (sosiaalitonta) elämääni. Tässä top 3:

1. GET LAID MORE! We have the answer for you. (ehdoton suosikki)
2. Via-GRA online: Be the hero in the bedroom
3. Hot dirty local slut - Make a move

Sinänsä kyllä tullut ihan oikeeseen osoitteeseen, mutta mistä ne voi tietää? =)
Täytyy hankkia tehokkaampi filtteri. Tai ehkä mielummin poistaa se kokonaan. Hotmailin kannattaisi vaihtaa nimensä ihan virallisestikin hotmaleksi.

Eilen värjäsin vahingossa toisen kulmakarvani helvettiin. Tarkoituksena oli korostaa hinttihoukuttimen "luonnon"valkoisuutta, mutta jätinpä sen sitten vahingossa puoleksi tunniksi vasemman kulman päälle tehostumaan. Kannatti.

Ilmeisesti joku korkeampi voima tahtoo, että pysyn paikallani. Tällä viikolla olen hävittänyt sekä matkakorttini että pyöräni. Pyörä tosin löytyi tänään viiden päivän kadoksissa olon jälkeen asemalta. Lisäksi olen hajottanut toisen polveni, mikä tekee kävelemisestä suhteellisen vaikeaa. Taksimatkakin päättyi vaihteeksi poliisin kirjoihin. Joskus vielä vietän illan ilman virkavallan väliintuloa. Voi olla, että alkoholilla on ollut hieman osuutta kaikkiin näihin, mutta ei voi tietää, jos ei muista. Tänään pysyn kotona. Ainakin melko varmasti.

Sattuipa tänään kaupassa:

Raxa-mies asteli kassalleni kaksi lonkeropulloa kourassaan. Olen aina miettinyt miksi nämä rivot duuserit saavat dokata työaikana. Täytynee ehdottaa pomolle, josko saisi itsekkin tulla sopivassa maistissa töihin laukomaan laadukasta huumoria asiakkaille, joiden olisi pakko nauraa kohteliaisuussyistä. Sitä jaksaisi kassaneidit paremmin hymyillä ja jauhaa skeidaa kun olisi muutama promille veressä. Myös töissä viihtyvyys lisääntyisi kummasti. Toisaalta mahdolliset odottamattomat raivokohtaukset ja väkivallanteot tuskin lisäisivät myyntiä. No niin siis, takaisin ilta- eli päiväsadun pariin. Kun tämä remonttireiska oli lonkeronsa maksanut, tajusi hän, että hänen pomonsa seisoo kassalinjan päässä pakkaamassa ostoksiaan siviilivaatteissa. Voi sitä änkytyksen ja selittelyn määrää. ööö....mä oon siis tota öö...siis lopettelen töitä ihan justiinsa...öö....älä välitä näistä...siis näitsä mitään? Minä, itselleni tyypilliseen tapaan tunsin suurta vahingoniloa ja räkätin sisäisesti keuhkoni pihalle. Nyt on äijä kusessa! Enpä haluaisi olla hänen turvakengissään. Kun tämä pilkallinen hetkeni sitten väistyi, tajusin, että kello on 8.40 ja että Suomessa on laitonta myydä alkoholia ennen aamu yhdeksää. Kyllä nyt on kassaneiti kusessa. Enpä haluasi olla hänen terveyssandaaleissaan.

Tarinan opetus? Jos rikot lakia, älä kerro siitä gallerian sivuilla, jonne on kaikilla vapaa pääsy.

You are the Smartass! You are rational, extroverted, brutal, and arrogant. In fact, you could very well be the anti-Christ, as you are almost the exact opposite of everything Jesus was supposed to be. While Jesus says love your enemy, you say love beating the crap out of your enemy. While Jesus raises the dead, you raise hell. While Jesus walks on water, you tend to sink. You probably consider people who are emotional and gentle to be big pussies who are obviously in lesser stature than you. You have many flaws, despite your seeming intelligence and cool-headedness. For instance, you aren't very nice. In fact, you're probably an asshole. And you are conceited and self-centered. Not only that, but you are very loud and vocal about all this, seeing as how you are extroverted. There is no better way to describe you than as a "smartass", I'm afraid. Perhaps just "ass" would do, too. But that's a little less literary and descriptive. At any rate, your main personality defect is the fact that you are self-centered, mean, uncaring, and brutally logical.

You are 57% Rational, 85% Extroverted, 85% Brutal, and 71% Arrogant.

www.okcupid.com

Että tällaista tänään.

Kolmen päivän laattaamisen jälkeen päätin ryhdistäytyä ja mennä pitkästä aikaa kouluun. Noin kymmenen minuutin kuluttua alkoi kuitenkin tällainen ihmisenä kasvaminen vituttaa, joten päätin, että kaivan verkkosukkahousut kaapista ja lähden Helsingin yöhön. Tai ainakin kuvainnollisesti, koska tätä vuorokauden aikaa tuskin enää/vielä voi kutsua yöksi. Kokeilin myös joko ruoka pysyy sisällä. Tutkimuksen tulos oli negatiivinen. Tämä vahvisti päätöstäni entisestään. Yksi darra lisää ei tunnu enää missään. Luonnon oma dietti. Ei välttämättä kyllä paras ajatus, mutta tavoitteenani on liuoittaa älyykkyysosamääräni alle sataan ennen syksyä.

Palatakseni aamuun. Astuessani hissistä ulos käytävässä seisoi pieni, ehkä tokaluokkalainen poika. Poika piteli palloa käsiensä välissä ja katsoi minuun viattomalla lapsen katseellaan. Pelästyin niin saatanasti, että hyppäsin ilmaan ja meinasin lentää perseelleni takaisin hissiin. Sen jälkeen hävetti niin paljon, että ryntäsin ulos ja jätin lapsukaisen ihmettelemään ns.aikuisten käytöstä. Liekö omalla tunnollani jotain. Onneksi aion luoda urani lasten parissa.

Nyt menen naamioimaan itseäni ihmiseksi. Täytynee turvautua itseruskettavaan, koska lärvini on sen verran kalpea ettei silmämunat erotu.

Kertakaikkiaan ihastuttava olo. Darransiirto onnistui päivällä, mutta nyt se katala monsteri hyökkäsi niskaan kaksinkertaisella voimalla. Paha maailma. Toisaalta selvisin kerrankin viikonlopusta ilman fyysisiä vammoja.
Harjoittelun päättyminen aiheuttaa jokseenkin ristiriitaisia tuntemuksia. Plussaa olkoon se, ettei enää tarvitse tehdä 40 tuntia töitä viikossa ilman minkäänlaista korvausta. Nyt pitäisi enää keksiä, että mihin sijoittaisi samaisen tuntimäärän. Olenkin ajatellut alkaa vahvistamaan vanhoja ja keräämään uusia addiktioita. Joka kesäinen alkoholismi alkaakin jo nostamaan päätään ja netissä tulee roikuttua ihan liikaa. Tästä on hyvä jatkaa. Olen myös suunnitellut tuhoavani kotona nysväävien kavereitteni parisuhteet, jotta saisin seuraa. Käykö? Oman suhteen hankkiminenhan olisi liian helppo ratkaisu kaikkien kannalta. Sitä paitsi kauliessani yksi ilta pitsataikinaa likaisella bissepullolla tulin siihen tulokseen, etten ehkä ole vielä valmis vaimoksi, saati sitten äidiksi, kenellekkään.
Mistähän saisi voimia siirtyä sängystä sohvalle?

Tänään olen miettinyt, että voisiko joitain asioita tehdä toisin tai jättää mahdollisesti kokonaan tekemättä. Mieleeni hiipi varovainen epäilys siitä, kannattaako sittenkään jurripäissään rääkyä ikkunasta rivouksia naapureille. Se vaikeuttaa pihalla ja lähiympäristössä liikkumista yllättävän pitkään. Lisäksi pohdin, että olisiko kannattanut siirtää musta kauluspaita toisaalle siksi aikaa, kun läiskin vetyperoksidia kuulaan. Ne oranssit läikät paidassa ei välttämättä korosta mun silmiä halutulla tavalla. Myös puhelinkäyttäytymiseni nosti hieman ajatuksia pintaan. Jostain syystä kaikki virastot laukaisevat päälle armottoman vitutuksen. Saisikohan sitä parempaa ja nopeampaa palvelua jos ei höystäisi jokaista argumenttiaan tarkkaan valituilla kirosanoilla? Mene ja tiedä. Entä onko väärin tuntea mielihyvää siitä, että naapuritalon eukon auto on pöllitty, vaikka en edes tunne koko ihmistä? Huomenna teen parannuksen. En. Parempi vihattu kuin unohdettu. So screw you, bitches.

Tänään sain myös todistuksen siitä, etten ole liian vanha galleriaan. Ostin 20 eurolla ruokaa ja pari bisseä Alepasta. Myyjä kysyi paperit. Pissis ei pääse raidoistaan.