En olisi uskonut tätä todeksi,jos joku olisi kertonut että joudun luopumaan Tutista näin äkkiä...Viimeiset 2vkoa mennyt kuin sumussa....Tallilla olen pystynyt käymään kerran tän kaiken jälkeen... Tuntuu liian pahalta mennä sinne.
Aamulla ei oikein tiedä oliko se totta vai unta...niin todentuntuisia unia Tutista... Viime yönä heräsin siihen kun tuntui lämmin puhallus poskea vasten eikä kotona ollut muita...ei edes koirat ollut kotona.
menetän varmasti loputkin järjen rippeet...yksinhän surunsa kanssa aina jää.. Tuntuu vain siltä että tää on vasta lumipallo efektin alkua.
Yksin on hyvä olla,en vaan haluaisi olla näin yksin...
Ehkä mullakin joskus helpottaa...
Kaksi pientä päivän välein pois multa...Toisesta ei puhetta... Silti olit mun pienokainen,suloinen ja niin rauhallisen näköinen vaikket enään ollutkaan täällä..
Mutta mulla on kaksi enkeli poikaa...ehkä ne jotenkin tavallaan pyöristää kadusta reunat ettei jalkoihin sattuisi niin paljon...
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 10.01.
- Pieni hetki 30.09.
- Ikävä 27.07.
- JEIJ!! 08.05.
- in memorian vilda rosa 21.03.
- huhheijaa 30.12.
- Yksi 02.11.
- Vastoinkäymisiä 23.10.
- Kake Kenttähevonen 16.10.
- [Ei aihetta] 23.09.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2010 (1)
- ▶ 2009 (8)
- ▶ 2008 (58)
-
▼
2007 (16)
- ▶ joulukuu 2007 (7)
- ▶ lokakuu 2007 (2)
- ▶ elokuu 2007 (2)
- ▶ heinäkuu 2007 (1)
- ▶ toukokuu 2007 (2)
- ▶ maaliskuu 2007 (2)
- ▶ 2006 (15)