Se uskomaton kirjoitusinto hiipui aivan yhtä nopeasti kuin alkoikin. Nyt, monen viikon tauon jälkeen on hyvä taas vähän avautua. Kaikkia asioita ei voi, eikä haluakaan muistella. Ei elämä ihan hirveän hohdokasta ole ollut. Illat ja viikonloput menevät töissä. Ei minun maailmaani juuri nyt paljon muuta mahdu kuin Kärppä-pelit ja Oulun virallinen rock-viikonvaihde. :) Terveyden kanssa on ollut vähän niin ja näin. Välillä menee paremmin ja välillä vähän huonommin. Johan tässä melkein vuosi pärjättiinkin ilman lääkitystä.
Toki jotain mukavaakin on tapahtunut. Kävin alkuviikosta Torniossa esittämässä opinnäytetyöni. Esitys meni hyvin, vaikka ei mikään yleisömenestys ollutkaan. Tuntui juhlavalta pitää kädessä ensimmäistä omaa kovakantista julkaisuaan. :) Tiistaina kirjoitin kypsyysnäytteen, joten sekin muodollisuus on nyt alta pois. Nyt vaan odotellaan, että arvostelut ehtivät valmiiksi ja posti kiikuttaa minulle todistuksen. Mitähän minä silläkin teen?
Yövyimme Tuomaksen kanssa Teemun tykönä. Maistelimme viiniä ja olutta, ja pelasimme pleikkarilla jalkapalloa. Maanantaina kävimme tutustumassa Tornion uuteen ostoskeskukseen. Se oli huikean hieno paikka. Nyt olen Ivalossa. Tulin tänne eilen bussilla. Vuotson kohdalla bussin ikkunan välistä alkoi puhaltaa kylmää ilmaa. Varpaat paleltuivat. En tajunnut tavaroita pakatessani, että täällä on jo näin kylmä. Totuus valkeni viimeistään siinä vaiheessa, kun kävelin viime yönä baarista kotiin nahkatakki päällä kymmenen asteen pakkasessa.
En saanut minkäänlaista kuninkaan vastaanottoa, vaikka olin sellaisen valmiiksi mielessäni euforisesti ajatellut. Kukaan ei ollut minua vastassa baarissakin sain istua aivan yksin. Kukaan ei edes tuntenut minua. Ivalo ei ole paljon muuttunut. Linja-autoasema on eri paikassa ja Esso on vaihtunut St-ykköseksi. Siinäpä ne. Niin ja Veken Pubi on nykyyän Pubi.fi. Sielläkin tuli eilen käytyä.
Nyt on jo hämärää. Tunnin päästä täysi pimeys. Tänään pääsen saunaan. Täytyy yrittää ottaa kaikki irti tästä lomasta. Maananataina lähden takaisin Oulua kohti.