IRC-Galleria

Tulla tupsahdin tuolta Helsingin yöstä sisään kotomajaani ihanaisen eevan luokse. Kohta on tämäkin leikki takana ja lähden kotia kohti. Tavallaan harmittaa, että kaikki on ohi. Luettu on ainakin enemmän kuin koko elämäni aikana yhteensä. Jos en pääse sisään, ei se tarkoita sitä, ettenkö voisi olla tyytyväinen panokseeni. Siitä sain iloa kauhakaupalla.

Tuntuu, että kaikki soljuu eteenpäin jonkun korkeamman kautta. Saan ensinnäkin olla iloinen siitä, että talvi on ohi. Tämä talvi oli minulle erityisen pitkä ja synkkä. Alanvaihdos päällimmäisenä syynä toi mustia pilviä elämääni. Muita syitä en jaksa muistaa, eivät ne loppujen lopuksi niin merkittäviä olleetkaan.

Olin viime viikon Jyväskylässä, maailman kauneimmassa kaupungissa. ;) Olen asennoitunut elämään eri tavalla kuin ennen. Koko pienen ikäni IhMiSet, ovat olleet elämäni täytettä. Melkein kaikki asiat kulminoituivat sosiaalisiin suhteisiin. Tällä hetkellä tärkeintä on, että olen onnellinen uudessa kaupungissa enkä jaksa ottaa suurempia murheita siitä, tutustunko uusiin ihmisiin vaiko enkö tutustu.

Koskaan ennen en ole luottanut siihen näin vahvasti, että kaikki asiat järjestyvät. En mitenkään voinut luottaa, että elämä kulkisi eteenpäin jos hölläisin ohjaksia. Mutta meneehän se. :D Ja vielä parhaalla mahdollisella tavalla. Olen saanut aivan äärettömän paljon itseluottamusta viime aikoina. Pahin kritiikkini kohde valmennuskurssilla on se, että olen mahdottoman vahva persoona. Mielenkiintoista!