IRC-Galleria

Lauantaina oli taas pitkästä aikaa hyppäri. Mentiin erikoisesteitä ens sunnuntain kisoja silmällä pitäen. Muun muassa legoympyrä-innaria, roskapusseja ja muuria, jonka päällä oli legot. Sökärin hylkäys oli joku ihmeellinen lapsus, sillä tänään hyppäsin kyllä ilman mitään ongelmia. Päinvastoin, olisin halunnut mennä lujaa, lujaa, lujaa, mutta kuski roikkui ohjissa niin hulluna, etten mä mihinkään päässy (katso etusivun kuvaa, se toimikoon todistusaineistona). Eteenpäin ainakaan. Mutta tajusinpas, että voin liikkua myös vain ja ainoastaan ylöspäin. Tempaisin nimittäin katsomon edessä kannattajieni iloksi suoraan ravista aivan kynttilänä pystyyn. Seisoskelin siellä jonkin aikaa ja heiluin puolelta toiselle ja katselin maailmaa vähän lintuperspektiivistä. Ihan samalta se näytti, joten tulin alas. Voisihan sitä ruveta noinkin kyllä liikkumaan, kyllä mun tasapaino sen kestäis. Olen nähnyt, että elokuvissa hevoset tekee noin. Mutta hirnua mä en osannu samaan aikaan. Täytyy harjoitella lisää. Oma ihminen pysyi ihmeen kaupalla taas kyydissä, mutta ei hätää. Kyllä se sieltä vielä alas saadaan ;) Tässä on koko pitkä talvi edessä, enkä ainakaan meinaa rauhoittua.