IRC-Galleria

Piru vie, taas on koppi täynnä hyttysiä. Kymmenkunta pöllähti tuonne katon rajaan, mistä lie tulivat. Olisivat edes helmikuun lopulle talvilomaa antaneet. Kuluneen viikon saatossa ovat näemmä surranneet pareissa ympyrää ja tehneet lapsia.

Ja minä kun en niitä listi, eivät ymmärrä piruparat olevansa ikäviä. Jokainen meistä aiheuttaa harmia ravintonsa eteen. Jopa vegaani, jonka porkkanapeltoa kynnettäessä kuolevat madot monet, sen seitsemän sortin siisiäiset aina jyrsijöitä myöten.

Ans kattoo jos vielä lisääntyvät, pitää kaivaa taas hyttysverkko esille. Muutama jos on, niitä voi tässä joutessaan puhallella pois. Ilmeisesti menivät illan tullen saman tien nukkumaan, pari hassua enää näkyvissä.

Ajatuksia viisauden alkuun etsi eräs, mietti maailmansa suuntaa, puntaroi perusteita olonsa. Mikä siihen vastauksena, mistä selkeys, mistä suunta? Paikalle riensivätkin moni intomieli, uskon armas, opinkappaleissaan vakaa viisas, hyvän tahdon lähettiläs jalo, metafysiikan professori perinpohjainen. Tarjosivat kukin etsijälle näkemyksiään, oletuksiaan.

Mutta mistä näihin ajatuksiin varmuus? Sillä eihän kukaan ajatteleva ihminen varmastikaan halua sijoittaa suurta lohmaretta ajastaan ja energiastaan pelkkien olettamusten varaan. On etsittävä totuutta, ja sitä myöten tässä ja nyt todennettavaa totuutta. Ei ainoastaan uskoa totuuden totuudellisuudesta. Sillä jos sen perusteet vuosikymmenen päästä romahtaisivat, olisi olo kurja, mieli mustana pienen ihmisen.

Pyörää ei kuitenkaan ole tarvis keksiä uudestaan. Ihmiskunnan historia on viisaita ajattelijoita täynnään. Kenties perinpohjaisimman meditatiivisen filosofian jäsenteli Buddha seitsemän viikon päivinä Bodhi-puun juurella valaistuttuaan. Yajnavalkya tovereineen pohtivat olemassaolon syntyjä syviä Intian muinaisissa Upanishadeissa, loivat pohjaa valtaisalle metodien kirjolle jota muunmuassa Krishna kokoili yksiin kehyksiin Bhagavad-gitassaan, ja josta taas vuosisatojen saatossa sikisi sen sata uudenlaista tietä.

Eivät olleet sanattomia klassisen maailman filosofit antiikin Kreikassakaan, näkökulmia olevaan kuin meressä aaltoja. Vanhan Testamentin sivuille ripoteltu monia elämänviisauksia, viisaita myös Jeesuksen elämänohjeet, mystistä jumalpohdintaa ja käytännönläheistä henkistä opastusta erämaan kirkko-isien kirjoituksissakin. Viisautta kautta vanhain kansain, viisautta myös uutuuksissa monissa, nykymaailman filosofien ja älymystön teeseissä tiukoissa, maajussin maalaisjärjessä.

Valitako teistä yksi, vai rakentaako fuusio monista?

Eri viisaiden opetuksia tutkiessaan joutuu itselleen rehellinen myöntämään, että on olemassa viisautta itseään suurempaa. Viisautta, joka loksahtaa kuultaessa paikalleen. Mikä kunkin viitekehykseen parhaiten vastaa, sen ymmärtää ainoastaan etsijä kokiessaan. Monenlaiset ovat ihmismielet, monet yksilöiden tilanteet, tarpeet ja odotukset. Yhteisiä nimittäjiä eri teillä runsain mitoin, kulttuurien värittäminä ilmentyneet eronsa kriittisimmät, ja valitettavasti juuri niihin monet takertuvat.

Ei ole etsijällä vaihtoehtoja. Tutkittava on eri teitä, niiden tarjoamia ajatuksia, ajatusten arvoa vastauksina omiin kysymyksiinsä. Jollekulle parasta on ammentaa jokaisesta vähäsen. Toisella lähtökohdat tekevät mahdolliseksi yhden tien valitsemisen, löytää siitä riittävästi itselleen. Näistä ensimmäinen kokolailla oman osaamisensa varassa, toisella mahdollisuus konsultoida samalla tiellä pidemmälle kulkeneita. Itse rakentamansa radion joutuu tuunaamaan korjaamaan itse, yhtiön valmistaman laitteen omistaessaan voi kääntyä osaavan korjaamon puoleen.

Mutta etsittävä on jokaisen, joka vastauksia haluaisi. Siitä ei pääse yli, ei ympäri. Siinä ihmiselon esanssin ensimmäinen askel. Etsi totuutta, etsi tietä totuuteen.

Avainsana, taikatemppu, kuinka sutjakasti eteenpäin polulla mutkikkaalla?

On sellainen olemassa. "Miksi?" Yhdessä sanassa avain kaikkeen viisauteen. Ole alati valpas, tarkkaavainen, ajatteleva. Mieti kaiken olevan luonnetta, etsi sen syvintä olemusta. Etsi ymmärrystä. Silllä ainoastaan etsivä ja katsova tunnistaa vastaukset, jotka ovat esillä kirkkaassa päivänvalossa.

Kirjoitan myöhemmin lisää sellaisista perusasioista, joihin jokainen voi kiinnittää huomiota. Lähtökohtia omakohtaiseen viisauteen. Vaan ei uskonasioita laisinkaan. Sellaisia juttuja joita jokainen voi itse puntaroida, uskon sijaan löytää oikeaa omakohtaista tietoa.

Mitä minuun tulee, iloitsen jokapäivän Tiessä,
Keskellä usvaan kietoutuneiden köynnösten, kiviluolien.
Täällä erämaassa olen täydellisen vapaa.
Seurana ystäväni, valkeat pilvet, iäti toimettomat;
Koska olen mieletön, kuka voisi ajatukseni herättää?
Kivivuoteella istun, yksin yössä,
Pyöreän kuun kiivetessä Kylmää Vuorta.

---Kylmän Vuoren Munkki, Tang-dynastian Kiinassa

-=-=-=-=-

As for me, I delight in the everyday Way,
Among mist-wrapped vines and rocky caves.
Here in the wilderness I am completely free,
With my friends, the white clouds, idling forever.
There are roads, but they do not reach the world;
Since I am mindless, who can rouse my thoughts?
On a bed of stone I sit, alone in the night,
While the round moon climbs up Cold Mountain.

---Cold Mountain Monk, In Tang-dynasty China

Tänään oli asiaa naapurikaupunkiin, Mathuraan. Suuntasin joutessani Mathuran museoon. Mathurahan on, vaikka onkin tätä nykyä tunnettu lähinnä hindulaisen perinteen keskuksena, myös eräs merkittävimpiä buddhalaisen taiteen keskuksia. (http://en.wikipedia.org/wiki/Buddhist_art) Mathuran suoraviivaisemman ja Gandharan kreikkalaisvaikutteisen taidetyylin yhdistyminen loivat perustan myöhemmälle buddhalaiselle taiteelle.

Itse asia valtaosa museon -- jossa viihdyin parisen tuntia -- esineistä oli buddhalaista perua. Nykyään hindulaisuutena miellettyä uskontoa muistuttavaa materiaalia oli varhaisemmilta kausilta huomattavan vähän, poikkeuksina runsaat "proto-äiti-jumalatar" -figuurit jotka ovat löytäneet jalansijansa kautta Intian uskontojen, sekä satunnaiset Suryan eli Auringon ja Sivan kuvaukset, Sivasta Lingan hahmossa.

Niin, ja oli läsnä toki myös Kuvera, jumalten rahastonhoitaja, sekä Yaksat, tämän örrimörrikumppanit, joista usein löytyy mainintoja myös buddhalaisessa kertomaperinteessä. Visnun ja Sivan kuvapatsaat löytyivät lähinnä vuoden 1000 paremmalta puolelta, siinä missä buddhalainen taide oli vuosituhannen vaihteen molemmilta puolin.

Kameraa ei tullut valitettavasti mukaan, joten kuvia ei ole näyttää.

Näin tänään kulttuurikatsauksessa, hyvää illanjatkoa!

Tänään näemmä lämpötila menossa lähelle nollaa... (http://news.in.msn.com/national/article.aspx?cp-documentid=1219182) Saas nähdä miten täällä sisällä. On tässä lahossa ovessani kuitenkin runsaasti enemmän puuta kun reikiä. =)

Yleensä pitänyt sisälämpötilaa siinä 12 asteen kieppeillä, jos vaikka saatais tänään 10 astetta rikki. Pieni karaistuminen piristää -- kaikkeen pitää tottua.

Suht kevyt talvi ollut, ei olla saatu sumua sen enempää... Joskus on ollut niin pilvistä ja sumuista ettei viikkoon pariin ole aurinkoa näkynyt, ja silloin kostea-viileä imeytyy luihin ja ytimiin. Mutta ei tänä talvena kun muutamana päivänä. Ja kohtahan se alkaa olla ohi... Pari viikkoa kevääseen. =)

Erään veljen kristillisen kanssa turistessa tulin kirjoittaneeksi ajatuksiani asian suhteen. Laitetaan kevyesti editoituna tännekin, josko näistä joku jotain kostuisi.

-=-=-=-=-=-

Olen varsin riittämiin miettinyt Jeesusta ja kristinuskon sanomaa, sekä yhdessä että erikseen. Ei tämä tilanne ja johtopäätökseni lisää pohtimalla tai selittämällä tästä enää mihinkään muutu. Mikäli Jeesus tai Israelin Jumala haluavat tehdä itsensä tietyiksi, ovat he aina tervetulleita itsestään ilmoittamaan. En tällä hetkellä näe painavia syitä heidän puoleensa kääntymiseen kristinuskon opettamalla tavalla, oli sitten Krishna olemassa tahi ei. Uskomiseni tai uskomattomuuteni Krishnaan ei mitenkään vaikuta suhtautumiseeni Jeesukseen tai kristinuskon jumalaan.

Mikä sai minut epäilemään Jeesuksen jumaluutta? Sanotaanko vaikka niin, että mikään ei ole tähän asti vielä saanut minua uskomaan kristinuskon opetuksiin. Sen sanoma ei yksinkertaisesti ole tarjonnut minulle etsimääni, ei koskettanut merkityksellisellä tavalla. Olen nähnyt paljon "eläväisiä" ja karismaattisia saarnamiehiä monissa eri uskonnoissa, myös herätysliikkeiden parissa. Silkka karismaattinen esiintyminen ja hurmostilat eivät sinänsä merkitse juuri mitään.

Olen toistaiseksi tutustunut asiaan riittämiin, enkä tällä hetkellä ole harkitsemassa kristinuskoa vaihtoehtoiseksi uskonnoksi. Ei, en myöskään ole kokenut sitä herätystä jonka kristityt kokevat pyhältä hengeltä saavansa uskonsa perustaksi. Eivät liioin kristityt ole kokeneet niitä herätyksiä tai valaistumisia, joita monien muiden eri uskontojen seuraajat ovat kokeneet. Niiden totuutta ja syvyyttä on näinollen vaikea objektiivisesti verrata toisiinsa.

Totta kai kristitty ajattelee oman kokemuksensa olevan kaikista suurin ja jumalaisin. Kristinuskon jumalkokemusta ei varmastikaan löydy muista uskonnoista, eikä liioin muiden kokemuksia kristinuskon parista, koska uskonnot ovat erilaisia. Jokainen olettaa omansa joko parhaaksi tai ainoaksi totuudeksi. Sitä se maailma on pullollaan. Hindulaisuutta et voi todistaa Raamatusta, et Israelin jumalaa Upanishadeista, etkä kumpaistakaan teleskoopilla tai psykoanalyysilla.

En kristinuskon pyhän hengen herätyksestä kuultuani ole vakuuttunut, että kyseessä olisi kokemus jota juuri minä haluan tavoitella; koen monet muut henkiset ja hengelliset saavutukset ensisijaisempina. Et pysty kokemusta sanallisesti toiselle todistamaan vaikka kuinka monta kertaa toistaisit. Jokainen voi toki kontekstualisoida toisen uskonnon parissa syntyneet kokemukset omaansa nähden alisteiseen tai vastakkaiseen asemaan.

Miten tahansa historiallinen Raamattu sitten onkin, ei se itsessään todista sen sanoman totuutta. Kukin uskonto pitänee oman perinteensä pyhiä kirjoituksia jumallisina. Todistettavasti jumalallista Raamatusta ei tee mikään muu kuin uskovan usko. Olen nämä argumentit sen jumalallisuuden puolestakin kuullut moneen kertaan. "Katso, tuossa ennustus joka toteutui" ei sinänsä tee siitä Nostradamusta ihmeellisempää, jne. jne. Tulevaisuutta osaavat mahdollisesti tuumia kryptisin sanoin niin jumalan kuin saatanan, sekä sun sen seitsemän muun henkiolennonkin innoittamat.

En ala tässä sen laajemmin luettelemaan syitä kristinuskoon asennoitumiseni suhteen. Olen tutkinut kyllikseni niin kristinuskon teologiaa, historiaa kuin nykytilannettakin. Niiden pohjalta olen todennut, ettei kristinusko ole vastaus minun hengellisiin tarpeisiini. Kaikki nämä hyvässä tahdossa kertomasi asiat eivät ole minulle uusia. Siksi olisi kenties viisaampaa käyttää aikaansa ja energiaansa heihin, jotka ovat etsimässä; saattavat olla avoimempia sanomallesi.

Ja sanonpa vielä toistoksi, mikäli se ei tuosta käynyt ilmi, että ne painavat syyt kristinuskon puoleen kääntymiseen, mikäli ovat löytyäkseen, saavat tulla suoraan Jeesukselta tai Israelin Jumalalta. Ilmoittanevat tarpeen vaatiessa toiveistaan. Ihmisten antamat syyt ja selitykset on tältä erää nähty, kuultu ja puntaroitu. Mutta ole sinä autuas uskossasi, älä anna näkemysteni häiritä omaa sielunrauhaasi.

-=-=-=-=-=-

Näin tästä, ja kaikelle kansakunnalle suotakoon pyhää henkeä ja mirhamia ja kaunista talvea myös. Tähän voin sitten tulevaisuudessa taas viitata muita asianajajia toistamatta itseäni. Sanotaan vielä selvyydeksi, että puhun nimenomaan useista kohtaamistani kristinuskon nykyilmentymistä, en tradition juurilla olevista Jeesuksen opetuksista.

Loviisan poliisilaitos
www.sivarikeskus.fi
Sinä Minä Loponen (123456-GONE)
Kieltäytymisilmoitus 1.1 2008.
Ilmoitus saapunut lapinjärven koulutuskeskukseen 17.1.2008.
Rikosilmoitus.

Loponen on kirjallisesti kieltäytynyt siviilipalveluksen suorittamisesta Lapinjärvellä (liitteenä kirjallinen kieltäytyminen). Lapinjärven koulutuskeskus tekee hänestä rikosilmoituksen siviilipalveluslain 26 §:n mukaisesti. Poliisia pyydetään suorittamaan tutkinta siviilipalvelusrikoksen johdosta ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi. Virallisen syyttäjän tulee ilmoittaa Lapinjärven Koulutuskeskukseen ja sotilasläänin esikunnalle mikäli hän tekee asiassa päätöksen jättää syyttämättä. Loposen palvelusaika on 395 päivää josta hän on suorittanut 5 päivää.

-=-=-=-=-=-=-=-

Ja sitten odotellaan seuraavaa vaihetta. Josko saisivat asiat hoidettua niin, että olisin jo alkukesästä Suomessa.

Korpikuusen kannon alla on Mörri-Möykyn kolo.
Siellä on koti ja siellä on peti ja peikolla pehmoinen olo.
Tiu tau tiu tau tili tali tittan sirkat soittaa salolla,
Pikkuiset peikot ne piilossa pysyy kirkkaalla päivän valolla.
Syksyn tullen sieniä kasvaa karhunkankahalla,
Mörri-Möykky se sateessa istuu kärpässienen alla.

Sain juuri (ex-)anopilta mailia. Kuulema Lapinjärven koulutuskeskuksesta on tullut kirje. Sanovat jotta polliisit tulloo suorittamaan tutkimusta siviilipalvelusrikoksesta. Ans tulla vaan, täällä ootellaan, vailla stressin häivää loikoillaan, mualiman olemusta pohdiskellaan. Eivät nuo purre jollei niitä ärsytä.

Osoitteenkin muutin Väestörekisterikeskukseen tänne Intian maaseudulle, jotta tietävät tulla oikeaan paikkaan. Mitäköhän mahtavat tutkia? Johan siellä on todiste rikoksesta heidän pöydällään. Kenties se, että unohdin innostuksissani allekirjoittaa sen paperin, on herättänyt epäilyksiä! On siihen nimi printattu alle ja kaunis tyhjä viiva myös. Jos oikein pinnistää mielikuvitusta, siihen voi vaikka kuvitella kukkasia. Mitä suotta sotkea hyvää tyhjää tilaa paperilla!

Ja olen ilmoittanut myös sinne Sivarikeskukseen että sähköpostitse saa ottaa yhteyttä. Eivät nuo osanne, menee järjestään vastaamatta sinne päin laitetut kommunikét. Noh, tutkikoot. Kasvatan partaa odotellessa.

Rennosti Intiassa,
Madhavananda

Lisää viisautta Buddhalta, ibid.

-=-=-=-=-=-=-

Typerä mies, kuultuaan Buddhan seuraavan suuren rakkauden periaatetta, joka käskee antamaan hyvää pahan vastineeksi, tuli häntä herjatakseen. Buddha oli hiljaa, murehti hänen typeryyttään. Miehen päätettyä herjansa Buddha kysyi häneltä, "Poikani, jos mies ei ottaisi vastaan hänelle annettua lahjaa, kenelle lahja kuuluisi?" Hän vastasi, "Siinä tapauksessa se kuuluisi lahjan antaneelle."

"Poikani," sanoi Buddha, "Olet minua herjannut, mutta kieltäydyn ottamasta herjaasi vastaan ja pyydän sen pitämään tykönäsi. Eikö se tulekin sinulle murheen alhona olemaan? Kuten kaiku kuuluu äänelle, ja varjo ainekselle, niin myös murhe tulee valtaamaan pahantekijän vääjäämättä."