IRC-Galleria

Vuorossa käytännön Vedantaa Arunachalan tietäjä Ramana Maharshin sanoin.

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-

``Ramana Maharshi: Kuka olen?´´
Kysymyksiä ja vastauksia itsekyselystä, tiedon tiestä, itseoivalluksesta, mielen ja tietoisuuden luonteesta, ja menetelmästä mielen pysyvään tyyntymiseen.
[PDF] http://www.valaistuminen.com/files/Ramana_Maharshi_-_Kuka_olen.pdf

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-

Lainaus johdannosta:

"Vicharasangrahamin (Itsekysely) ohella Nan Yar (Kuka olen?) on ensimmäinen Mestarin omin sanoin ilmaistu opetusten kokoelma. Bhagavanin teosten joukossa vain nämä kaksi on kirjoitettu proosana. Ne esittävät selkeästi keskeisen opetuksen, jonka mukaan suora tie vapautukseen on Itsekysely. Se nimenomainen tapa jolla kyselyä on tehtävä esitetään selkeästi Nan Yarissa.

Mieli koostuu ajatuksista. Ajatus ”minä” on ensimmäinen mielessä heräävä ajatus. Kun kysymystä ”kuka olen?” päättäväisesti seurataan, kaikki muut ajatukset tuhoutuvat, ja lopulta ”minä” –ajatus itse haihtuu jättäen jäljelle ainoastaan vailla kaksinaisuutta olevan korkeimman Itsen. Täten väärä Itsen samaistaminen ei-itsen ilmiöihin, kuten kehoon ja mieleen, päättyy ja kohdataan valaistuminen, Sakshatkara."

Tänään tekstiä buddhalaisuuden maailmasta: yhteenveto neljästä jalosta totuudesta ja kaksi Sutta-käännöstä.

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-

``Neljä jaloa totuutta´´
Buddha kiteytti oppinsa ytimen neljään jaloon totuuteen: Kärsimyksen luonne, kärsimyksen alkuperä, kärsimyksen päättyminen, tie joka johtaa kärsimyksen päättymiseen. »
http://www.valaistuminen.com/buddha_nelja_jaloa_totuutta.html


``Dhammachakkappavattana Sutta - Dharman pyörän liikkeellelaittaminen´´
Buddhan ensimmäinen valaistumisen jälkeinen puhe. Käsittelee keskitietä, neljää jaloa totuutta ja kahdeksanosaista jaloa tietä. (SN 56.11) »
http://www.valaistuminen.com/buddha_dhammachakkappavattana_sutta.html


``Saccavibhanga Sutta - Totuuksien analyysi´´
Ven. Sariputtan yksityiskohtainen esitelmä Buddhan neljästä jalosta totuudesta: kärsimys, sen synty, sen lakkaaminen ja tie siitä vapautumiseen. (MN 141) »
http://www.valaistuminen.com/buddha_saccavibhanga_sutta.html

-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-=-

IRC-Galleriassa asustava blogi on nyt integroitu Valaistuminen.Com -sivustolle. Valikoidut palat [*] siirtyvät automaattisesti valaistumisblogiin. Blogin indeksisivulta löydät helposti myös vanhempia tekstejä: http://www.valaistuminen.com/blogi.html

Voit halutessasi myös tilata uudet blogit suoraan selaimeesi tai sähköpostiohjelmaasi: http://www.valaistuminen.com/feed/blog_feed.php

Parin viime päivän askartelun tuloksena uunista on ulos putkahtanut leivonnainen nimeltä Valaistuminen.Com. Tapahtuman kunniaksi myös galleriasivusto on saanut ulkasu-uudistuksen. Keskustelevaisille on jo hetken aikaa ollutkin kanava Valaistuminen jonne lämpimästi tervetuloa osallistumaan.

Tekstejä sivustolle naputtelen lisää lähitulevaisuuden vieriessä kohti kaukaisempaa tulevaisuutta, muunmuassa aiemmissa blogeissa mainituista teemoista. Kiitos sille eräälle, joka kysyi pienen suuren kysymyksen, josta syntyi päiväkirjamerkintä, josta syntyi suunnitelma artikkelisarjasta, josta syntyivät nettisivut.

Näistä asioista on hyvä saada materiaalia selkeään, helposti sulavaan ja saatavilla olevaan formaattiin. Monia eri viisaiden oppeja, sanoja kiemuraisia pohtiessani olen pitkiä iltoja viettänyt päästäkseni jyvälle ajatuksista autuaista. Niistä jos työstetään kansantajuisia kirjoituksia, helpottunevat monen etsinnät.

Aiemman blogin tiimoilta pohdin, mitä muuta tästä vielä kirjoittaisi. Tulin siihen johtopäätökseen, että aiheesta olisi syytä työstää artikkelisarja. Näitä asioita kun kuitenkin moni pohtii, ja helposti sulavaa materiaalia ei liikaa edelleenkään valitettavasti ole tarjolla.

Valitsin kolmiosaiseen sarjaan neljä itselleni eniten antanutta traditiota, nimittäin Advaita-vedantan, Buddhalaisuuden, Patanjalin Yogan sekä Vaishnava-uskonnon. Näitä neljää tullaan tutkimaan kolmesta näkokulmasta:

1. Katsaus niiden perusteisiin
2. Katsaus niiden etiikkaan eli käytännön elämään
3. Katsaus niiden parissa harjoitettavaan meditaatioon

Pyrin naputtelemaan näitä tekstin päivässä mikäli vaan aika antaa myöten ja tietoliikenne toimii.


-=-=-=-=-=-=-

[Perusteet] Advaita-vedanta: Monismin maailma
[Perusteet] Buddha: Jalo tie Nirvanaan
[Perusteet] Patanjali: Joogan tie
[Perusteet] Vaishnavismi: Antaumuksen tie

-=-=-=-=-=-=-

[Etiikka] Advaita-vedanta: Jnanin toiminta
[Etiikka] Buddha: Hyvän elämän ohjenuorat
[Etiikka] Patanjali: Kymmenen periaatetta
[Etiikka] Vaishnavismi: Bhaktan elämä

-=-=-=-=-=-=-

[Meditaatio] Advaita-vedanta: Tiedon tie
[Meditaatio] Buddha: Keskittyminen ja totuuden näkeminen
[Meditaatio] Patanjali: Kohti samadhia
[Meditaatio] Vaishnavismi: Ajatukset Vishnussa

-=-=-=-=-=-=-

Piru vie, taas on koppi täynnä hyttysiä. Kymmenkunta pöllähti tuonne katon rajaan, mistä lie tulivat. Olisivat edes helmikuun lopulle talvilomaa antaneet. Kuluneen viikon saatossa ovat näemmä surranneet pareissa ympyrää ja tehneet lapsia.

Ja minä kun en niitä listi, eivät ymmärrä piruparat olevansa ikäviä. Jokainen meistä aiheuttaa harmia ravintonsa eteen. Jopa vegaani, jonka porkkanapeltoa kynnettäessä kuolevat madot monet, sen seitsemän sortin siisiäiset aina jyrsijöitä myöten.

Ans kattoo jos vielä lisääntyvät, pitää kaivaa taas hyttysverkko esille. Muutama jos on, niitä voi tässä joutessaan puhallella pois. Ilmeisesti menivät illan tullen saman tien nukkumaan, pari hassua enää näkyvissä.

Ajatuksia viisauden alkuun etsi eräs, mietti maailmansa suuntaa, puntaroi perusteita olonsa. Mikä siihen vastauksena, mistä selkeys, mistä suunta? Paikalle riensivätkin moni intomieli, uskon armas, opinkappaleissaan vakaa viisas, hyvän tahdon lähettiläs jalo, metafysiikan professori perinpohjainen. Tarjosivat kukin etsijälle näkemyksiään, oletuksiaan.

Mutta mistä näihin ajatuksiin varmuus? Sillä eihän kukaan ajatteleva ihminen varmastikaan halua sijoittaa suurta lohmaretta ajastaan ja energiastaan pelkkien olettamusten varaan. On etsittävä totuutta, ja sitä myöten tässä ja nyt todennettavaa totuutta. Ei ainoastaan uskoa totuuden totuudellisuudesta. Sillä jos sen perusteet vuosikymmenen päästä romahtaisivat, olisi olo kurja, mieli mustana pienen ihmisen.

Pyörää ei kuitenkaan ole tarvis keksiä uudestaan. Ihmiskunnan historia on viisaita ajattelijoita täynnään. Kenties perinpohjaisimman meditatiivisen filosofian jäsenteli Buddha seitsemän viikon päivinä Bodhi-puun juurella valaistuttuaan. Yajnavalkya tovereineen pohtivat olemassaolon syntyjä syviä Intian muinaisissa Upanishadeissa, loivat pohjaa valtaisalle metodien kirjolle jota muunmuassa Krishna kokoili yksiin kehyksiin Bhagavad-gitassaan, ja josta taas vuosisatojen saatossa sikisi sen sata uudenlaista tietä.

Eivät olleet sanattomia klassisen maailman filosofit antiikin Kreikassakaan, näkökulmia olevaan kuin meressä aaltoja. Vanhan Testamentin sivuille ripoteltu monia elämänviisauksia, viisaita myös Jeesuksen elämänohjeet, mystistä jumalpohdintaa ja käytännönläheistä henkistä opastusta erämaan kirkko-isien kirjoituksissakin. Viisautta kautta vanhain kansain, viisautta myös uutuuksissa monissa, nykymaailman filosofien ja älymystön teeseissä tiukoissa, maajussin maalaisjärjessä.

Valitako teistä yksi, vai rakentaako fuusio monista?

Eri viisaiden opetuksia tutkiessaan joutuu itselleen rehellinen myöntämään, että on olemassa viisautta itseään suurempaa. Viisautta, joka loksahtaa kuultaessa paikalleen. Mikä kunkin viitekehykseen parhaiten vastaa, sen ymmärtää ainoastaan etsijä kokiessaan. Monenlaiset ovat ihmismielet, monet yksilöiden tilanteet, tarpeet ja odotukset. Yhteisiä nimittäjiä eri teillä runsain mitoin, kulttuurien värittäminä ilmentyneet eronsa kriittisimmät, ja valitettavasti juuri niihin monet takertuvat.

Ei ole etsijällä vaihtoehtoja. Tutkittava on eri teitä, niiden tarjoamia ajatuksia, ajatusten arvoa vastauksina omiin kysymyksiinsä. Jollekulle parasta on ammentaa jokaisesta vähäsen. Toisella lähtökohdat tekevät mahdolliseksi yhden tien valitsemisen, löytää siitä riittävästi itselleen. Näistä ensimmäinen kokolailla oman osaamisensa varassa, toisella mahdollisuus konsultoida samalla tiellä pidemmälle kulkeneita. Itse rakentamansa radion joutuu tuunaamaan korjaamaan itse, yhtiön valmistaman laitteen omistaessaan voi kääntyä osaavan korjaamon puoleen.

Mutta etsittävä on jokaisen, joka vastauksia haluaisi. Siitä ei pääse yli, ei ympäri. Siinä ihmiselon esanssin ensimmäinen askel. Etsi totuutta, etsi tietä totuuteen.

Avainsana, taikatemppu, kuinka sutjakasti eteenpäin polulla mutkikkaalla?

On sellainen olemassa. "Miksi?" Yhdessä sanassa avain kaikkeen viisauteen. Ole alati valpas, tarkkaavainen, ajatteleva. Mieti kaiken olevan luonnetta, etsi sen syvintä olemusta. Etsi ymmärrystä. Silllä ainoastaan etsivä ja katsova tunnistaa vastaukset, jotka ovat esillä kirkkaassa päivänvalossa.

Kirjoitan myöhemmin lisää sellaisista perusasioista, joihin jokainen voi kiinnittää huomiota. Lähtökohtia omakohtaiseen viisauteen. Vaan ei uskonasioita laisinkaan. Sellaisia juttuja joita jokainen voi itse puntaroida, uskon sijaan löytää oikeaa omakohtaista tietoa.

Mitä minuun tulee, iloitsen jokapäivän Tiessä,
Keskellä usvaan kietoutuneiden köynnösten, kiviluolien.
Täällä erämaassa olen täydellisen vapaa.
Seurana ystäväni, valkeat pilvet, iäti toimettomat;
Koska olen mieletön, kuka voisi ajatukseni herättää?
Kivivuoteella istun, yksin yössä,
Pyöreän kuun kiivetessä Kylmää Vuorta.

---Kylmän Vuoren Munkki, Tang-dynastian Kiinassa

-=-=-=-=-

As for me, I delight in the everyday Way,
Among mist-wrapped vines and rocky caves.
Here in the wilderness I am completely free,
With my friends, the white clouds, idling forever.
There are roads, but they do not reach the world;
Since I am mindless, who can rouse my thoughts?
On a bed of stone I sit, alone in the night,
While the round moon climbs up Cold Mountain.

---Cold Mountain Monk, In Tang-dynasty China

Tänään oli asiaa naapurikaupunkiin, Mathuraan. Suuntasin joutessani Mathuran museoon. Mathurahan on, vaikka onkin tätä nykyä tunnettu lähinnä hindulaisen perinteen keskuksena, myös eräs merkittävimpiä buddhalaisen taiteen keskuksia. (http://en.wikipedia.org/wiki/Buddhist_art) Mathuran suoraviivaisemman ja Gandharan kreikkalaisvaikutteisen taidetyylin yhdistyminen loivat perustan myöhemmälle buddhalaiselle taiteelle.

Itse asia valtaosa museon -- jossa viihdyin parisen tuntia -- esineistä oli buddhalaista perua. Nykyään hindulaisuutena miellettyä uskontoa muistuttavaa materiaalia oli varhaisemmilta kausilta huomattavan vähän, poikkeuksina runsaat "proto-äiti-jumalatar" -figuurit jotka ovat löytäneet jalansijansa kautta Intian uskontojen, sekä satunnaiset Suryan eli Auringon ja Sivan kuvaukset, Sivasta Lingan hahmossa.

Niin, ja oli läsnä toki myös Kuvera, jumalten rahastonhoitaja, sekä Yaksat, tämän örrimörrikumppanit, joista usein löytyy mainintoja myös buddhalaisessa kertomaperinteessä. Visnun ja Sivan kuvapatsaat löytyivät lähinnä vuoden 1000 paremmalta puolelta, siinä missä buddhalainen taide oli vuosituhannen vaihteen molemmilta puolin.

Kameraa ei tullut valitettavasti mukaan, joten kuvia ei ole näyttää.

Näin tänään kulttuurikatsauksessa, hyvää illanjatkoa!

Tänään näemmä lämpötila menossa lähelle nollaa... (http://news.in.msn.com/national/article.aspx?cp-documentid=1219182) Saas nähdä miten täällä sisällä. On tässä lahossa ovessani kuitenkin runsaasti enemmän puuta kun reikiä. =)

Yleensä pitänyt sisälämpötilaa siinä 12 asteen kieppeillä, jos vaikka saatais tänään 10 astetta rikki. Pieni karaistuminen piristää -- kaikkeen pitää tottua.

Suht kevyt talvi ollut, ei olla saatu sumua sen enempää... Joskus on ollut niin pilvistä ja sumuista ettei viikkoon pariin ole aurinkoa näkynyt, ja silloin kostea-viileä imeytyy luihin ja ytimiin. Mutta ei tänä talvena kun muutamana päivänä. Ja kohtahan se alkaa olla ohi... Pari viikkoa kevääseen. =)