IRC-Galleria

Tyttö on kaunis ja hänen ihonsa on kalpea. Hänen pitkät, mustat hiuksensa laskeutuvat suorina ja sileinä siroa vartaloa pitkin pitkälle selkään. Tyttö rakastaa yötä ja pimeää, mutta hän on myös yksinäinen. Hänen kauneudestaan huolimatta sen samanaikainen pimeys pelottaa ihmisiä ja hänen keskiyönsinisten silmien tutkiva katse saa eläimet piiloutumaan koloihinsa. Tytön ainoa ystävä on vaalea, harmaavalkoinen susi, joka on aina siellä missä tyttökin.
Yhdessä tyttö ja susi kävelevät tänäkin yönä pitkin hiljaista katua, jossa ei näy muuta elämää kuin lumivalkoinen kani, joka tuhoaa erään talon kukkapenkkiä. Tyttö katsoo jänistä hymyillen, mutta huomatessaan tytön se säntää pakoon kuin henkensä edestä. Tyttö jää katselemaan eläimen perään surullisesti hymyillen. Huokaisten hän jatkaa matkaa suden kanssa. He kävelevät korkealle mäelle, josta avautuu näkymä suurelle omakotitaloalueelle. Mäeltä näkyy hyvin myös pilvetön taivas, jonka tuhansien tähtien joukossa loistaa suuri, kirkas kuu. Tyttö katselee kuuta ja nauttii sen kalpeasta valosta, joka valaisee maassa olevat jääkiteet ja saa maailman hetkeksi näyttämään kristalliselta.
Äkkiä tytön susi murahtaa varoittavasti. Tyttö laskee katseensa ja huomaa, että noin kymmenen askeleen päässä seisoo poika. Pojalla on tummat vaatteet ja ruskeat sotkuiset hiukset, jotka laskeutuvat silmille tämän pipon alta. Poika seisoo hievahtamatta paikoillaan ja tuijottaa tyttöä suoraan silmiin. Tyttö vastaa katseeseen ja ihmettelee, miksei tämä poika ole lähtenyt jo pakoon. Tyttö ottaa muutamia askeleita kohti poikaa ja koska tämä ei tunnu säikähtävän, hän astelee pojan luo. Pieni tuulenpuuska helähtää ohi pojan ja tuo tytön nenään pojan tuoksun. Tyttö vetää syvään henkeä. Tuoksu on on pehmeä ja houkutteleva. Nyt tyttö on vain askeleen päästä pojasta, joka ei ole liikahtanutkaan vaan katsoo edelleen hengitys salpautuneena tyttöä. Hetken he vain tuijottavat toisiaan kunnes hyvin varovasti tyttö nostaa kätensä ja koskettaa sillä pojan poskea. Poika hätkähtää kosketuksen kylmyyttä ja kuin lumous, särkyy tytön ja pojan välinen jännite sirpaleiksi. Poika kavahtaa taaksepäin ja hänen silmänsä jotka äsken kuvastivat hämmästystä ja selittämätöntä ihailua, ovat nyt laajenneet pelosta. Samassa susi hyppää pojan eteen ja murisee pakottaen pojan perääntymään. Poika vilkaisee viimeisen kerran tytön lumoavia silmiä, ennekuin juoksee pois. Tyttö jää paikalleen yöhön, katsomaan pois juosseen pojan perään. Hyvin, hyvin surullisena.
Poika juoksee koko matkan kotiinsa eikä uskalla pysähtyä edes kotipihallaan vaan riuhtaisee tutun oven auki ja lukitsee sen huolellisesti perässään. Hän heittää vaatteensa lattialle ja romahtaa huoneensa nurkkaan, uskaltautuen vasta nyt rauhoittumaan ja hengittämään tasaisesti. Hänen ajatuksensa palaavat salamana tuohon outoon tyttöön. Poika ei ole koskaan nähnyt mitään niin pimeää, niin kylmää ja niin... kaunista. Tytön silmät olivat olleet erityisen vangitsevat. Ne olivat ihmeellisimmät silmät mitä hän on koskaan nähnyt. Poika ei uskonut satuihin, mutta tuo tyttö ei voi olla täysin tavallinen. Hän oli pukeutunut vain ohueen sinimustaan mekkoon ja hänellä oli seuranaan susi. Äkkiä poika havahtuu ja hän ryntää pöytänsä ääreen kaivamaan piirrustustarvikkeensa. Hän luonnostelee tytön ja yrittää muistaa jokaisen yksityiskohdan. Poika piirtää pitkälle yöhön ja hänen piirroksensa tytöstä on lähes täydellinen, mutta poika vain ei ole tyytyväinen. Hänellä on toinen paperi täynnä hahmotelmia tytön silmistä, mutta yhdetkään eivät vastaa todellisuutta. Turhautuneena poika painaa päänsä pöydälle ja nukahtaa siihen, vain hetken ennen auringon nousua.

Uusi yö on laskeutunut ja kalpea prinsessa kävelee pitkässä, sinimustassa asussaan pitkin tyhjiä katuja, susi vierellään. Tänä yönä pakkanen on ajanut eläimet koloihinsa ja hiljaisuus on täydellinen. Tämä erikoinen pari astelee pitkällä, metsäisella tiellä vailla päämäärää äänettömin askelin. Aivan yllättäen tytön susi kääntyy kohti pimeää metsää kovaa muristen ja valmiina hyökkäämään. Tyttö katsoo yllättyneenä metsään ja näkee pimeydessä punaisena välkähtävät silmät ja verenpunaiselle kankaalle painetun merkin: rosoteräisen veitsen lävistämä käsi. Susi hyökkää vihaisesti kohti synkkää hahmoa, turhaan. Hahmon kasvoilla häivähtää ilkeä hymy ja hän on poissa.

Haluatteko kuulla tarinan alkuosan??
Btw, kiitos antille esikuvana olemisesta tuolle pimeyshahmolle^^.

10 asiaa jotka haluaisit sanoa kymmenelle eri ihmiselle juuri nyt:

1. Sä et tiedä kuinka paljon oot mua satuttanu tän syksyn aikana, etkä tiedä mitä kaikkee oon tehny sun takias. Jos uskaltaisin kertoisin siitä kaikesta sulle ja toivon et saisit omantunnontuskia.
2. Sä oot mulle tärkee. Tuskin ees uskot sitä ite. Sä oot erikoinen ja mielenkiintonen ihminen ja välil saat mut mykistyneeks ihailusta.
3. Täs parin viikon ajan mä oon vihannu sua ja samal mä oon tuntenu myös jotain lähes päinvastasta. Mä en tiedä teetkö sä kaiken tahallas, etkö sä vaan ymmärrä, vai etkö ees ajattele.
4. Tänään mä halusin halaa sua. Huomasin vaa toivovani et sä oisit siinä ja voisin halata just sua.
5. Mä pelkään että sä kyllästyt muhun. Että mä paljastun erilaiseks ku oot kuvitellu, etkä enää kestä mua, ja et jäisin ilman sua :/
6. Toivoisin et me oltas parempii kavereit vaikkei me ees olla kovin samanlaisia. Jotenki sun seuras on vaa hauskaa ja pystyn sulle puhuu semmosist asioist mist en kellekää muulle kehtais avautua.
7. Voi jumalauta sä oot rasittava. Mä en jaksa enää yhtään sun angstausta. Oo hiljaa ja painu vittuun.
8. Mä en tiedä mitä mä teen sun kaa. Välitän sust ihan vitusti, mut en tiiä onko sil enää mitää väliä. ehkä mun pitäs ens kerral laittaa itteni etusijall sun sijasta. Mut haluanko mä tehdä niin?
9. Haluun elää omaa elämää ja haluun nähdä kaiken. Mut sä oot vähän esteenä. Ja silti, en todellakaan vois luopuu sust <3
10. Olisin niin ilonen jos voisin jutella sun kaa taas. Ymmärrän et sul on sun oma elämä ja me ollaan liian erilaisia, mut silti. Ajatteletko sä koskaan mua?

09 totuutta sinusta:

1. Mulla on rumat hampaat
2. Viikon aikana olen käynyt 6 kertaa mäkissä
3. Hammasharjani on liian vanha x)
4. En tykkää nukkua liian vähissä vaatteissa
5. Mulla on ollut 5 poikaystävää (nykyinen mukaan luettuna)
6. Ajattelen rasistisesti ryssistä
7. En ole avannut psykan kirjaa tässä jaksossa
8. En ole itsekäs. usein :P
9. Olen lyhyt, 163cm

06 asiaa jotka teet ennen nukkumaanmenoa:

1. avaan pedin
2. syön jotain pientä
3. pesen hampaat
4. vaihdan yö puvun
5. laitan herätyksen seuraavaksi aamuksi
6. luen jotain

05 ihmistä jotka merkitsevät sinulle paljon:

1. Marika
2. Tuomi
3. Eeva
4. Satu
5. Miikka
6. Antti/kirsi

04 vaatekappaletta jotka sinulla on päälläsi:

1. Jätkien vihreä huppari
2. Onlyn farkut
3. valkoinen, mustan nukan peitossa (kiitos antin <3) oleva neule
4. vihreät sukat

03 musiikkikappaletta joita kuuntelet paljon:
1. Bright eyes - lover i don't have to love
2. Cry little sister - (from. lost boys movie)
3. Youth Group - Forevet Young
4. Bryan Adams - You can't take me

02 asiaa jotka haluat tehdä ennen kuin kuolet:
1. Matkustaa ympäri maapalloa
2. Saada lapsen

Siis minäh. Ostin mustan, yksiolkaimisen mekon! Se oli itseasiassa aika hyvännäkönen mun päällä, vaikka itse sanonkin :PP Ostin myös kengät ja kaksi valkoista paitaa senn mekon kaa pidettäväksi. Jos joku ottaa musta kuvan niin laitan sen sitten tänne galtsuun että ihmiset saa harhakuvan et oisin joku tyttö :D
Sit kävin kattoo Houkutksen. Ehkä odotin silt liikoja, mut traileri anto paljon paremman kuvan ku mitä itse leffa oli. Ja jos olet lukenut kirjan, älä mene katsomaan leffaa. Älä mene muutenkaan. Ja varsinkin sä eeva, sä et haluu nähdä sitä. Ainoo hyvä puoli siin oli syötävän hyvännäkönen miespääosanesittäjä x))

Huomenna varmaan sit kirjotan jonku lirkutuksen siit miten iki-ihanat sukujuhlat sadan pöndeläisen kaa meni :DDD

Jos joku niist ihmisist joiden kaa hengasin lukee tän, nii ei teis mitää vikaa ihan mukavia tyyppei.
Muuten tää uusvuos ei kyl vastannu yhtään sitä mitä ajattelin. Ihan perseestä sekin. Kivaa oli ainoostaan Kaisaniemes hetki ollin kaa ku naurettiin sen sekoileville kavereille..

Joulu oli ihan perseest, oon vaa kade mun kaikille kavereille ku ne on saanu paljon kivoi lahjoi ja mä en saanu mitää ja vaan datasin senki päivän :'DD
Joten nyt toivon että uudestavuodesta tulis jotenki parempi! Vaikka jos saisin päättää oltais satun kaa menos räjäyttää koulu <3

Mun vastapesty huppari haisee ihan ANTILTA!!! prkl.

Mentiin eevan ja antin kanssa kerrostalon hissillä kolmanteen kerrokseen, jossa oli likaisen keittiön näköinen kahvila. Siellä juteltiin hetki, kuluneesta päivästä.
Seuraavaksi oltiinkin eevan kanssa saarimaisella niityllä "oppitunnilla". Tällä oppitunnilla oli mukana mun ala-asteaikaiset luokkalaiset ja ope. Ei me oikeesti opiskeltu, vaan luokka puhu siitä miten vittumaista on elämä, ja mitä he oikeasti täällä tekevät. Kaikki olivat kyllästyneitä elämään. Opettaja ilmoitti, että hän voisi tehdä pommin, joka asetettaisiin maan alle ja räjähtäessään se tuhoaisi tarkkaan vain sen alueen missä olimme. Kaikki pitivät ideasta.
Päivän jälkeen tapasimme Antin kerrostalokahvilassa ja kerroimme tälle päivän järkyttävät uutiset. Sitä ei näyttänyt kauheesti kiinnostavan.
Seuraavana päivänä menimme taas niitylle, jonka alle pommi oli jo sijoitettu. Opettaja puhui jotain viimeisiä sanoja samalla kun oppilaat näyttivät viettävän aivan tavallista iltapäivää pienissä ryhmissä. Kun opettaja sanoi että nyt on tullut aika, minä, eeva ja eräs esa lähdimme pois, sillä emme halunneet ottaa osaa tuollaiseen hulluuteen.
Taas menimme kerrostalokahvilaan eevan kanssa tapaamaan Anttia. Katselimme sieltä ikkunasta saarekkeelle, johon oli jo tässä ajassa kasvatettu puita ja syvissä multa kuopissa näkyi kivisiä hauta-arkkuja. Olimme shokissa. Eevalla oli likainen muoviastia käsissään ja hän yritti ostaa kahvilan jotenkin tutun näköiseltä myyjältä jäätelöä, muttei kertaakaan päässyt tervehdystä pidemmälle.

Mut minkä väriseks?
Blondiks vai tositumman ruskeiks?? Vai jotain muuta. Sano.

Nyt sekoo päää!!! Menkään nyt luojan tähden joku iskee tuo meidän Tommi kun siinä ei ole miestä tarpeeks itse tekemään sitä!