Katsot ikkunasta pimeää.
Otteesi lipsunut on elämästä.
Ei turvapaikkaa minne mennä.
Pienen pieni lintu lentää ikkunaasi päin
ja kuolee.
Katsot sen viimeistä henkäystä.
Toivot että sinäkin pääsisit täältä pois.
Ehkä kuoleman jälkeen et joutuisi palaamaan entiseen.
Menet ulos ja noukit kuolleen pienen linnun.
Niin kaunis, mutta kuollut.
Niin siro ja hento.
Jostain kuuluu hento liverrys.
Se on kuolleen pienen linnun kumppani.
Se varmasti itkisi nyt jos osaisi.
Pidät kuollutta pikku lintua viellä hetken hennosti ja lasket sen maahan.
Sen kumppani lentää sen viereen, ja varovaisesti koskee sitä nokallansa.
Senkin on ymmärrettävä ettei kuolemalle voi mitään.
Menet takaisin sisälle.
Olosi on tyhjä niinkuin aina.
Istut pimeään nurkkaan ja mietit niitä kahta lintua.
Entä jos se toinen olisikin hengissä?
Olisivatko ne nyt onnellisia?
Mietit keitä sinulla on.
Mielestäsi kukaan ei voisi rakastaa sinua.
Olet mielestäsi arvoton, näkymätön.
Ajattelet ettei sinua enään tarvita, tai edes kaivata.
Mielessäsi on vain yksi ajatus.
Haluat pois.
Katsot ympärillesi.
Ei ole mitään mikä pitäisi sinua täällä.
Menet vessaan hakemaan ne ylimääräiset unilääkkeet,
jotka joskus olit saanut entiseltä ystävältäsi.
Kävelet pimeään yöhön.
Linnut ovat vielläkin paikallaan.
Toinenkin niistä on kuollut.
Jatkat matkaasi haudattua ne puun alle.
Kävelet pitkään tietä pitkin.
Saavut juna-asemalle ja hyppäät alas raiteille.
Kävelet raiteita pitkin kauemmaks asemalta.
Ja sekin vain siksi ettei kukaan voisi enään sinua pelastaa.
Voimasi ovat lopussa.
Mekkosi on riekaleina vaikket ole pitänyt sitä aijemmin.
Olisit halunnut edes kerran näyttää kauniilta.
Olisit halunnut olla kaunis kuollessasi.
Nielet mukaasi ottamasi unilääkkeet vaivalloisesti.
Haluat pois kivuttomasti.
Näät tumman hahmon tulevan kauempaa.
Valo osuu siihen, ja näät hahmon olevan nuori nainen myös.
Hän näyttää surkealta ja kaiken menettäneeltä.
Aivan kuten sinäkin.
Kerrotte tarinanne toisillenne.
Teillä on niin paljon yhteistä...
Horjahdat alas.
Unilääkkeet aikavat vaikuttaa kehoosi.
Hän ottaa sinusta kiinni ja istuu alas.
Hänen ihonsa on niin lämmin.
Hänen äänensä rauhoittaa sinua.
Tajuat olevasi rakastunut ensimmäistä kertaa elämässäsi.
Suutelette ja ensimmäistä kertaa tunnet onnellisuuden tunteen.
Lupaatte toisillenne, että jaatte elämänne kahdestaan.
Olisitte onnellisia yhdessä ikuisesti.
Et voisi enään harkita kuolemaa.
Olet liian onnellinen siihen.
Istutte raiteilla vielläkin, ettekä tajua ajan kulkua.
Yhtäkkiä takanasi kajastuu valoa.
Vilkaisette taaksenne.
Se on juna.
Joudutte paniikkiin.
Vieressäsi oleva nainen, jolle vannoit rakkautesi, nousee pystyyn juokseakseen pois.
Sinä et pysty enään liikkumaan.
Hän yrittää nostaa sinut ylös, muttei pysty.
Hän tulee syliisi ja suutelee sinua viimeisen kerran.
Juna ajaa päältänne.
Hetken päästä juna on jo pitkällä.
Se jatkaa matkaansa sen määränpäähän.
Raiteilla on aivan hiljaista.
Te olette kuolleita.
Te kuolitte yhdessä samaan aikaan.
Ehkä nyt olette yhdessä onnellisia siellä minne päädyittekin.
Olette ihan niinkuin ne kaksi lintua.
Ehkä teidänkin elämä olisi saattanut olla onnellista yhdessä.
Mutta kohtalo on pirullinen.