IRC-Galleria

Yritän taas hillitä mun tunneskaalaa.
Se on sekaisin...
Mussa on joku vika, jota en itse nää.
Haluisin selvittää sen, korjata sen.
Olo on niin tyhjä.
Ihan ku musta olis revitty jtn suurta ja tärkeää.
Tekee mieli humaltua ja unohtaa kaiken elämässään hetkeksi.
Haluun nukahtaa, mutta luomet on kuin liimattu auki pysymään.
Kaula tuntuu tyhjältä.
Siinä ei ole enään sitä korua johon ehdin jo kiintyä.
Taas aloin arvostaa asiaa joka mulla oli liian myöhään.
Tosin arvostaminen ei olisi muuttanut asiaa mitenkään...
Olen liian huono.
Liian vajaa.
Liian ahdistava.
Liian mitätön.
Liian epätäydellinen.
Ihmiset luulee ymmärtävänsä hyvinkin...
Tosia asia on se, että olet ainoa joka ymmärtää sua oikeasti.
Jos itsekkään tunnet itseäs.
Ja demoneitas, jotka haluavat sulle pahaa.
Ehkä mä antsaitsen tän kohtalon.
Pelannu korttini oon huonosti.
Yksinäisyys.
Se kalvaa sisältä.
Ei riittävä mihinkään.

Kyllä facessa tulee outoja pyyntöjä... Tänäänki:

"i want to see ur kissing video with ur gf"
Ihan asiallinen pyyntö, mutta en tajua miksi se sen halusi (kyseessä on siis nuori mies, jonka varmaanki huomaa viestistä).

No selitin ettei meillä sellaista ole, niin eikä aikaakaan ku sieltä tuli tällänen viesti:

"then send ur nude pic"
Häiritsevää...... Jos niitä alastomia naisia haluaa katsella, menkööt katsomaan tumblriin tai tuijottamaan pornoa :DD

Miks sillon ainaku itte muokkaa kuvii, niin laatu on tälläst:


Ja sittenku muut muokkaa sun kuvaa, niin laatu on tällästä:


Mäki haluun osaa muokata hyvin DDD::::

Arvatkaa mitä ^^
Mä vihaan kauniita ihmisiä.
Koska oon kateellinen niille, mutten sentään ala vittuilla niille tai mtn.
On se sillee epäreiluu, ett jotkut on niin täydellisen näkösii ja itte sitten näyttää tältä.......

Mikä hiton ongelma on ihmisillä? Haukkuvat muita estoitta, mutta ei ota sanoistaan vastuuta? Se, ett toista tullaan haukkumaan siksi koska sen on muka ruma, läski, wnb, emo tai jtn vastaavaa on vitun säälittävää. Mitä kiusaajat yrittää saada sillä? Pönkittää paskaa itsetuntoonsa? Vai onko niillä vaan noussu kusi päähän? Ku luulevat, että heillä on minkäälaista oikeutta arvostella toisia. Varsinkaan silloin jos ihmistä ei edes tunne.
Entä sitten jos jollakin on sun mielestä karmeet hiukset? Eihän ne oo sun. Ei sun niitä tarvii kattoo.
Entä sitten jos jollakin on sun mielestä karmeet vaatteet? Eihän ne oo sun. Ei sun niitä pidä kattoo.
Mitä siitä vaikka joku ihminen ei miellytä sun silmää? Pitääks sun se mennä kertoo sille? Ei. Ihan tiedokses vaan, joku ihan varmasti vihaa sunkin ulkonäköä. Turha sitä on pitää itteensä täydellisenä.
Kannattaa miettii luonnettansa. Paska luonne rumentaa ihmistä, taasen hyvä luonne kaunistaa. Vaikka joku ihminen olisi kaunis kuin satuprinsessa, mutta on luonteeltaan vittuileva teinihuora joka ei ajattele kuin itseään, muuttuu silmissä todella nopeasti paljon rumemmaksi mitä hän fyysisesti on. Niinkuin vaikka joku olis sun silmissä ruma, mutta se on älyttömän mukava ja ihana persoona, alat näkee sen ulkonäössäkin kauniita piirteitä.
Ylipäätänsä miksi ihmisiä edes haukutaan? Tuoko se jonkun onnen tunteen kiusaajalle? Eikö sitä hävetä silmät päästään myöhemmin?
Rakkaat kiusaajat, kattokaa sinne peiliin ja miettikää onko teillä varaa puhua.
Ei.
Ei teillä todellakaan ole.

Painu helvettiin.

Jonnet... Why? :DD

https://www.youtube.com/watch?v=D_pKPJWmoXE

:33

Kierrän kehää.
Törmäilen.
Mustat hahmot huutaa mua nimeltä.
Nimeltä jonka olen itselleni antanut.
Hetken aina nään valkoisia välähdyksiä.
Haluun pelastaa.
Haluun tuhota.
Mihin katosit minä?
Mihin katosit?
Yritän olla juurtumatta takaisen pimeyteen.
Juuret ovat vahvat.
Huudan apua.
Valkoinen hahmo saapuu.
Se repäsee mut irti.
Tartun siihen kiinni.
Se tuhoutuu sitä nopeammin mitä enemmän kosken siihen.
Päästän irti.
Juuret ottaa musta taas kiinni.
Seuraava valkoinen hahmo taas ottaa musta kiinni.
Tuhoaa juuret ja halaa.
Haluaa mut, muttei saa.
Räjähtää sielmieni edessä.
Jään seisomaan.
Tunnen pimeyden imun.
Yritän juosta pimeyttä karkuun.
Uus hahmo on mua vastassa.
Nostaa syliin ja lupaa olla suojanani.
Juuret kietoituu meidän ympärille.
Se viskaa mut turvaan.
Katon kuinka juuret vie sen pimeyteen.
Kuinka ne tuhoo sen.
Älä jätä mua yksin...
Älä jätä mua yksin...
Älä jätä mua yksin...
Kaadun maahan.
Juuret ottavat musta otteen.
Ne kuristaa mua.
Vie alaspäin.
Ehkä kaikki loppuu silloin.
Ehkä en joutuisi kiertää kehää enään.
Mun elämä on ollu pelkkää taisteluu itseni kanssa.
Juuret työntävät alaspäin.
Suljen silmäni.
Ehk mun paikka ei ole täällä.
Avaan silmäni.
Yritän nähdä taivaalle.
Pimeys on peittänyt kaiken.
Mua pelottaa...
Pelasta mut...
Pelasta mut...
Pelasta mut...
En halua...
En halua...
En halua...
Tää on turhaa...
Uusi valkoinen hahmo tulee.
Suutelee mua väkisin ja lyö.
Repii mun ympäriltä juuret.
Käskee seuraamaan.
Vie mut pimeään luolaan.
Syöttää mulle väkisin lääkkeittänsä.
Se muuttuu verenpunaseksi korpiksi.
Nauttii mun kivusta ja pelosta.
Leikkii mun fobioilla.
Potkii mua päähän.
Sanoo sitä rakkaudeksi.
Haluan karkuun...
Haluan karkuun...
Haluan karkuun...
Kävelen pimeyteen.
Oon yksin.
Kukaan ei välitä.
Kuulen vain valheiden kaijun.
Rikkinäisiä lauseita, valheellisia sanoja.
Haluan turvaan.
Jokin hahmo lähestyy mua.
En jaksa enään välittää mitä mulle käy.
Se viettelee mut pimeyteen.
Se kuristaa mua.
Se on voimakas.
Hukun pimeyteen.
Kukaan ei kuule huutojani.

Herään lattialtani.
Katson kattoon.
Toivon vain, etten olisi koskaan syntynytkään.
Tunnen kuinka pahuus ympäröi mut.
Kuinka se haluu mulle pahaa.
Luulin päässeeni tästä eroon...
Auta mua...
Älä jätä mua yksin...
Kiltti...
Edes joku....
Mä anelen...
En haluu takas helvettiin...

Mun yksinäinen olo on lisääntynyt.
Tarviin jonku jolle puhua kaikesta.
Jonkun ystävän johon voi tukeutua
ja joka vastaa mulle aina
ja saa mun olon tuntee tärkeeksi.
Tarvitsen jonkun jonka luokse voin mennä itkemään
ja tarvitsen ihmisen joka voi kertoo mulle huolensa.
Koska mulle yks hyvä ystävä on isompi asia kuin kymmenen kaveria.