IRC-Galleria

Tiedättekös.. Tämä neiti on nyt hieman hiljainen, sillä tälle tytölle on tapahtunut paljon asioita, mitä hän ei edes osannut kuvitella tapahtuvan, saatika uskaltanut toivoa.
Menneisyys on kumma kaveri. Varsinkin ne sairaan kauniit, mutta vitun kipeät muistot. Yht' äkkiä vaan yks sellanen muisto voi kirjaimellisesti olla sun nenän edessä ja kysyy: Moi, mitä kuuluu?
Fiksut vastaa: Ihan hyvää, ja poistuu paikalta, mutta milloinkas minä olisin muka ollut fiksu, viisas tai EDES filmaattinen?! Niinpä; en koskaan.
Kerrankin olen pirun onnellinen, että olin tyhmä. Ei ole reippaaseen pariin vuoteen tuntunut näin hyvältä. Ei kyllä tosin ole sattunutkaan näin paljon.
Muistojen taakse jättäminen on aina vaikeaa.. Niin myös tälläkin kertaa, mutta jotenkin mulla on sellainen olo, että tämän muiston voisi ehkä mahdollisesti siirtää tähän päivään ja todellisuuteen.
Se tosin olisi jo aivan liian satumaista..

Eikös?