Näin unta, joka oli ihanin maailmasta. Nyt tiedän, miltä tuntuu kun ei haluaisi herätä ihanan unen keskeltä. Nyt on jotenkin tyhjä olo.. Unessani minulla oli kaikki tärkeimmät ihmiset lähelläni ja varsinkin kaksi tärkeintä. Haluisin nyt vaan mennä nukkumaan ja elää viellä hetken siinä ihanassa maailmassa, joka minulla unessani oli. Tosin unessa oli kesä.. Jos nyt on ihan hyst ko. unesta ja oikein toivon, ni ehkäpä ensi kesänä uni toteutuu, sillä sinäänsä se olisi aivan täysin mahdollista. Nyt vaan sormet ristiin ja peukut pystyyn, ni ehkä Annikaa onnistaa. Jos ei onnista, niin ei se mitään, sillä taas jälleen kerran pyydän PALJON. Yllätys!
Pitäisikö joskus tyytyä vähempään? Eräs hemmetin ihana ja erittäin rakas ihminen tosin opetti minulle, ettei keskinkertaiseen, tai ylipäätään mihinkään, tarvitse tyytyä. Asioiden eteen vaan tarvii toisinaan tehdä ihan pirusti töitä. Tosin tämän asian eteen on tehty töitä vuosi jos toinenkin. Ehkä siksikin haluan edelleen taistella ja yritän pyrkiä maaliin. Toivottavasti onnistun..
Kaksi yötä viellä.. Sit tulee Joulupukki :)