IRC-Galleria

Katsoinpas tuossa Rosvo Roopen ja meinasi tulla itku! Olen katsonut sen ehkä n.100000 kertaa ja AINA se on yhtä hyvä ja Tauno Palo on niin komea.
Nyt kun pitkän tauon jälkeen katsoin tämän ihastuttavan elokuvan uudelleen löysin siitä jälleen uusia ulottuvuuksia. Totesin olevani vähän niin kuin Roope.
Elokuvassahan Roope rakastaa kaunista Helenaa, mutta onnettomien tilanteiden johdosta päätyy kiertämään merta ja kaatamaan naisia joka satamassa. Aina joku naikkonen rakastuu Roopeen palavasti, mutta kukaan ei milloinkaan ole Helenan kaltainen ja näin ollen Roope jättää jälkeensä monia särkyneitä sydämiä. Huomasin itse tekeväni tavallaan vähän samoin.
Koska kyseessä oli elokuva, niin Roope toki vuosien jälkeen kohtasi Helenansa ja tarina päättyy siihen. Elokuvan lopussa tosin lauletaan : Hän lesken eessä nöyrtyi ja joutui naimisiin ja sillä lailla Rosvo Roope hiljaa hirtettiin, joten siitä voimme päätellä, miten homma loppujen lopuksi meni, mutta lopusta annetaan kuitenkin onnellinen kuva.
Minun matkani merillä ei ole vielä päättynyt, enkä mitenkään voi turvautua siihen, että kohtaisin vielä rakkaani, joten nyt pähkäilenkin, että miten tämän homman saisi loppumaan.. Toisaalta tämä "reissaaminen" sopii minulle, mutta.. Noh, ne jotka minut tuntevat, tietävät etten nauti tästä. En ollenkaan.

Nyt muuten tulee auttamatta mieleen eräs Raisiossa kassalla töissä ollut poika nimeltään Roope, jonka hymy oli muuten kuulkaa aevan TOLKUTTOMAN ihana!