IRC-Galleria

Eilen kun näin neljä kirkkainta tähteä ehkä ikinä, tiesin onnistuneeni jossakin. Ne tähdet kimmelsi kahden ystäväni silmissä ja olin luonnollisesti aivan myyty. Nyt voin vaan vatipompoilla.
Pitää vissiin kehittää taas jotai ovelaa sotasuunnitelmaa täksikin illaksi, jotta hetken voin ilakoida ilman huolia. Eilen tosin huolien määrä oli niin valtaisa, että mistään ei oikeastaan tullut mitään, mut tänään on parempi päivä, eiks jeh?
Universumi vittuili eilen ja edellisenä yönä ihan hemmetisti. Teki vaan mieli posauttaa atomeiksi koko paska, mutta eihän se käy. Eihän? Miksi ihmeessä on unia, jotka tuntuu niin pirullisen todelta. Miksi pitää olla ihmisiä, jotka tapaa lähinnä vain unissa ja sit todellisuudessa ne on ihan yhtä kaukana ku ennenkin. MUR!