IRC-Galleria

Ja tää kotiutui eilen korvesta reidet hoosiannaa huutaen, mutta kivaa oli. Emmä muistanu, et pitkien matkojen sotkeminen tuntuu noin hyvältä. Uudestaan siis, KIITOS! Eilen siskolleni manasin kyllä, että nyt mä ymmärrän asteen verran paremmin niitä ihmisiä ku sanoo, että mulla on päässä "vähän" jotain vikaa. Noh, tervettä tuo vaan oli. Vaihtoehtoisesti voisin rehvastella kuuskyt päivää pitkällä ryyppyputkella, mutta ehei, meidän Annika polkee seitkyt kilsaa ja nautti siitä vielä suuresti. Reissun aikana tuli uitua vielä kaiken sotkemisen lisäksi monta kertaa. Oli muuten miellyttävä tapa liikkua sen kaiken fillaroinnin jälkeen.
Illalla laavussa istuessa ja nuotiota katsellessa oli melkoisen romanttinen olo. Jennika onneksi palautti mut todellisuuteen takaisin kiitettävän nopeasti.. Muuten olisin varmaan alkanut rallattamaan rakkauslauluja ja hirvet olisi häiriintyneet.
Kävi mielessä, että jos kelit vielä sallii jonakin viikonloppuna, ni vois porukalla pitää siellä kesän hautajaiset tai jotain semmosta. Jutskaillaan siitä sit porukalla :)
Nyt on aika Mion ja Maon... Ja lal lal lal la la:n.