IRC-Galleria

Mie täälä taas hillun.
Tulipahan tuossa mieleen eilen aamuna ekan kerran 28 vuoteen et mitäs jos vaikka leikkais nurtsin. Joo. Saakelin hieno idea. Meillä on vaan ihan pikkunen kukkula tossa takapihalla. Noh, ei muuta kun Roni käynnistämään leikkuri kun ite oo siihen ikänä koskenu. Sitte loppu tietysti heti bensa. Derian neljä vee avuliaasti neuvo että missä kanisterissa sitä on lisää ja mihin luukkuun sitä laitetaan. Sit meikä raahaa sitä toosaa edestakas tunnin verran. Dan tulee käymään kotona ja sanoo et laitappa toi vaihde päälle ni on helepompaa. Kiittikiitti. Mie menin sisään ottaa nokoset. Sit taas. 30 astetta lämmintä, armoton vitutus ja pienehkö kapula. Dan ajaa ruohon tunnissa, miulla meni kaikkine päiväunineen ja kiukutteluineen n. 5 tuntia. Siinä sit meidän tajuttoman kokosen kuusipuun alla pyöriessä alko haiskahtaa kärähtäneiltä neulasilta. Aattelin että kyllä olis siinä äijällä ihmettelemistä. Ekaks ruokatunnilla näkee sen ihmeen et vaimo lykkii ruohonleikkuria, ja sit kotiin tullessa parikymmenmetrinen kuusipuu loimottaa liekeissä. Ihan hyvin selvisin kuitenki kun otetaan huomioon et oli eka kerta ku edes tuli mieleen mokoma touhu, ja et mie oon tunnetusti sellanen prinsessa et teki pahaa jättää korot sisälle sen toimituksen ajaks.

Suomi-reissu on nyt auttamatta takanapäin. Kyllä kävi kunnon päälle. Mut kyllä teki hyvääki! Ehkä tällä saattaa elää vuoden, varsinki kun tietää että ens kesänä varmasti pääsee taas hölmöilemään sinne pohjoseen. Kiitti Asser ja Elina et jaksoitte. Ja muutki ketkä ei näitä löpinöitä lue.